Bring Back the Conspiracy!

Tähänkö sitä sitten...

2009-08-31T23:18:00.002+03:00

...on tultu. Mun oli tarkoitus nyt ihan tosissaan yrittää aloittaa aktiivisempi elämä tän blogin suhteen, mutta jotenkin toi Joannan aiempi postaus sai mut miettimään asioita ja luulen, että "salaseuran" tytöt pistävät tän homman hetkeksi jäihin. Mun osalta kuitenkaan no worries, sillä jatkan ainakin toistaiseksi oman blogin parissa, jonne toki toivon mahdollisimman paljon lukijoita. En kuitenkaan halua pyörittää meidän kahden yhteistä blogia yksin, joten parempi siirtyä vähäksi aikaa pyörittämään omaa puljua. Himoshoppaajan elämää voittekin nyt tästä eteenpäin seurata täällä.

Oikein mahtavaa syksyn alkua kaikille!!! :D

Liian paljon tekemistä ja Liian vähän aikaa

2009-08-31T20:00:00.000+03:00

Vapautan itseni bloggailusta hetkeksi ja siirryn työ- ja opiskeluelämän pyörteisiin. Voi olla että tämä jää minun osaltani tähän, jos vanhat merkit pitävät paikkansa, en kykene pyörittämään sekä henkilökohtaista elämää ja opiskelu-työ-akselia tarpeeksi hyvin, voidakseni panostaa myös blogiin haluamallani tavalla. Jos nyt kuitenkin saan jonkun järjettömän inspiraation bloggailla, niin kai sen huomaa. Siihen asti Sayoonara.

Teiniys here I come!

2009-08-28T12:30:00.000+03:00

Pikkuhiljaa huonontunut purentani (joka ei kyllä tule koskaan olemaan täydellinen) alkoi häiritä jo viime keväänä enenemässä määrin. Tai no, joku eläisi tämän kanssa, mutta alan varjopuolena taitaa olla itsetietoisuus omasta purukalustosta ja sen vaivoista. Työnantajani suostui kokeilemaan tällaista osakaarta tuon yhden vaeltelevan hampaan korjaamiseksi ja eilen laitetut raudat näyttävät tältä. Eli ongelmakohta on tuo toinen etuhammas (se jossa on ensimmäinen braketti=kiinnike), koska se on melkein alahammaskaaren sisäpuolella. Kuvastakin näkee jos tarkkaan katsoo, että se ei pääse muiden etuhampaiden tavoin ulkopuolelle, vaan on selvästi kaarella sisempänä eli väärinpäin. Minua on oiottu elämäni aikana paljon, joten tämä on varsin kevyt rakennelma teinivuosiin verrattuna. Katsotaan miten käy ja saanko toiminnallisen puolen kuntoon. Toivottavasti. Kivun määrä: Painetta tuntuu ja syöminen ei onnistu vasemmalla puolella.

Kommentoin matkan varrelta lisää. Kesto tällaisella paikallisella pikaoikomisella on n. 1-3kk, riippuen hampaiden liikkumisesta.

Tuntematon maantien ritari...

2009-08-25T21:00:00.001+03:00

...pelasti minut tänään Karjaan Shellillä, kun minun piti vaihtaa rakkaaseen valosyöppöömme Astraan uudet valot, kun moni vastaantulija oli vilkutellut valojaan jo oikein antaumuksella. Miehen ääni oli todella tuttu ja jossain vaiheessa mainitut kotiin palaamiset Valenciasta ja sähläämiset autojen kanssa pakottivat minut kysymään mitä kyseinen henkilö tekee työkseen. Vastaus oli MTV3:n urheilutoimittaja. OOPSIE! Meillä ei siis katsota televisiota, koska digiboxia ei ole ja siksi henkilö oli tuntemattoman oloinen. Surffailtuani hetken MTV3:n urheilusivuilla löysin kuvan kyseisesti henkilöstä eli Jyrki Järvilehdosta. Suurkiitos siis hänelle, tämä osoittaa että julkkisten joukosta löytyy myös hyviä "jalat maassa"-tyyppejä.

Nautin tänään muuten Tammisaaren auringosta ja sain brunaa aika kivasti, vaikka ollaankin jo elokuussa.

Kuvahaaste a'la Maria

2009-08-23T21:46:00.004+03:00

Saakelin Joanna haastoi myös mut selaamaan koneelta kuvia vuosien varrelta ja vastaamaan annettuihin aiheisiin sopivilla kuvilla. Tossa kesti mulla oikeesti varmaan tsiljoona vuotta, kun jotain kuvia oli vaan niin helkkarin vaikea valita, mutta tässä nyt tulis myös mun osalta tää haaste:

1. Tältä näytin muutama vuosi (okei -05) sitten.

2. Toisinaan olen myös hyvin edustava.

3. Tästä kuvasta voi päätellä, mitä harrastan.

4. Tästä kuvasta tulen aina hyvälle tuulelle. 5. Päässäni surisee kysymyksiä tätä kuvaa katsellessa.

6. Tahtoisin elää tämä hetken uudelleen.

7. Muun muassa nämä ihmiset ovat huippuja!

8. Minua ei naurattanut.

9. Tämä on mielstäni kaunis kuva.

10. Lopuksi paras kuva ikinä!

Pahoittelen tässä vaiheessa osittaista laiskuuttani blogin suhteen. Tässä nyt vaan on sattunut kaikenlaista suurempaa, joka on vienyt enemmän aikaani, mutta siitä ehkäpä myöhemmin lisää ;) Ja ensi viikolla pitäisi postauksiakin taas tippua hiukka enemmän.

Kuvahaaste a'la Joanna

2009-08-20T18:00:00.000+03:00

Tehtävänanto: Selaa koneeltasi kuvia vuosien varreltaja vastaa annettuihin aiheisiin niihin sopivilla kuvilla. Aiheita on 10. Haastan myös Marian vastaamaan samaan kuvahaasteeseen.

1. Tältä näytin muutama vuosi sitten.

2. Toisinaan olen myös hyvin edustava.

3. Tästä kuvasta voi päätellä, mitä harrastan.

4. Tästä kuvasta tulen aina hyvälle tuulelle.

5. Päässäni surisee kysymyksiä tätä kuvaa katsellessa.

6. Tahtoisin elää tämän hetken uudelleen.

7. Muun muassa nämä ihmiset ovat huippuja!

8. Minua ei naurattanut.

9. Tämä on mielestäni kaunis kuva.

10. Lopuksi paras kuva ikinä!

Herääkö kysyttävää? Kysy ihmeessä... vastaamme mitä vastaamme ja milloin vastaamme. ^_^

Kerta kiellon päälle

2009-08-20T15:00:00.000+03:00

Toiseksi edellisen postauksen aihe nostatti paljon vastakaikua ja tuntuukin jotenkin ristiriitaiseltä, että ryhdyn esittelemään kesän hankintoja. Aivan kuin provosoisin tarkoituksella ihmisiä ristiriitaisiin aatoksiin. Tosiasia on kuitenkin se, että jos joku, niin minä en shoppaile. Yksinkertaisesti ostan hyvin harvoin mitään, ja sitten kun ostan niin ostan kunnolla. Suurin osa kesäkenkä hankinnoistani oli joko kirpputorilta tai reilusti alennettuun hintaan, joten kukkaronkaan päälle kyseiset ostokset eivät ole käyneet. Lukuunottamatta viimeisiä korkokenkiä, jotka verottivat tilin saldoa n. 35 euron verran, vaikka olivatkin 50% alessa.

Kierrätyskeskus 3e. Näistä tuli viralliset "kun lähden käymään jossain pikaisesti"-kengät, erinomaiset saunareissulle ja kun varastosta pitää mennä kaivelemaan eksyneitä tavaroita. Periaatteesta valkoiset loaferit vain kuuluvat siihen kastiin tarvitsee aina. Joku sanoisi että tämä on niin 90-lukua, mutta mulle oiva pari ruskeiden rinnalle (jotka muuten alkavat olla jo aika elähtäneet). Kierrätyskeskus 1,50e. Nämä huusivat nimeäni, tarvitseeko muuta sanoa. Kirppari 4 e. Joo, tiedetään näyttävät ihan hirveiltä, mutta ei sen väliä, edellisistä kun lähti pohja jo irti. Ovat sentään Vagabondin, hellä huolto ja hyvää tulee. Kirppari 2 e. Warehouse 5 e. Perus korkkarit, tosin keinomateriaalia. Aleksi13 15 e. Haeskelen vieläkin nahkaisia vastaavia, kerro jos bongaat jostain, kohtuuhintaan! Rakkauskengät ja ihanan järkyttävällä korolla. Ja näillä on JOPA IHAN OIKEASTI hyvä kävellä. Mun sisäinen Xena sai otteen, ehkä nää on jo ihan last season, mua ei kiinnosta. Ruskea väri oli vielä kaiken lisäksi aivan kuin nyrkki silmään minun kohdallani, kun tuon mustan ei oikeastaan pitäisi kuulua vaatekaappiini.

CIAO BELLAT ja KOMIAT!

Ulkoilua heinäkuulta

2009-08-16T17:27:00.007+03:00

Jokakuiseksi traditioksi muodostunut kuukausiulkoilu tapahtui heinäkuun puolessa välissä ja suuntasimme kesäisessä Helsingissä Kaivohuoneelle eli tuttavallisemmin Kaivolle. Kohteen valinta oli helppo, koska halusimme välttää pitkää kävelyä kotiin ja kesäisestä säästä nauttiminen ulkoterassilla houkutteli enemmän kuin ilta tunkkaisella sisäklubilla. Meininki olikin alkuun erinomainen, kunnes eräs vanha tuttavamme tuli ja masensi hetkeksi tunnelmaa. Siitä selvittiin, mutta kuvamateriaalia illasta ei ole valitettavasti tarjolla erään traumaattisen tapahtuman (lue kameran hajoaminen) takia enempää. Tässä kuitenkin muutamia kesäisiä kuvia Helsingin kattojen yltä. ;)

Taustalla kesäinen Etelä-Helsinki Korkeita paikkoja kammoavien ei kannata kokeilla tätä kotona.

tHe AsuKuvaT: Mekko, joku halpis pikkuputiikki (ei voi muistaa) Leggarit, GT Kengät, Aleksi13 (tosin vaihtui ennen baariin lähtöä) Kukkapanta, H&M Käsikoru, GT Toppi (alla), Zara Tunika, Veromoda Vyö, ei voi muistaa (lue vanha) Kengät, Bianco Kaulakorut, itsetehty ja Kalevalakoru Eihän me koskaan mitään muuta...

...juodakaan kuin skumppaa.

Löffen kanssa oli pakko ottaa söpöilykuva, joten näin tällä kertaa.

Kolmen viikon päästä nähdään ehkä taas ulkoilun merkeissä, jos ei mitään kummempia tapahdu.

Himoshoppaajan salaiset paljastukset

2009-08-12T23:41:00.002+03:00

Heipä hei!!!

Mulla on pikkusen tota hiljaiseloa pukannut, kun on ollut aika stressaava ja tiukka meininki duunissa, mutta yritän nyt taas palata blogin ääreen (ja urheilun, joka on myös parin kuluneen viikon aikana melkein unohtunut, prkl!). Aihe, mistä nyt haluan kirjoittaa on minulle arka ja ehkäpä jopa häpeilenkin sitä, mutta haluan kuitenkin tuoda sen esille, sillä nykypäivänä tuntuu, että tietyt muotiblogit suorastaan lietsovat kulutushysteriaa, mikä on meinannut myös koitua omaksi kohtalokseni.

Myönnetään olen himoshoppaaja, koukussa vaatteisiin ja asusteisiin, enkä eden yhtä viikkoa ole selvinnyt käymättä jossain liikkeessä. Luottokorttivelkoja on enemmän kuin tarpeeksi (onneksi kortteja sentään vain yksi) ja alkuvuodesta jouduin shoppausvimmassani niin pahaan pikavippikierteeseen, että selvisin siitä ainoastaan ottamalla yhden suuremman lainan pankista. Nii-in, hullua mutta totta. Lähes kaikki raha pakollisten kulujen, kuten vuokran sähkö -ja puhelinlaskun sekä ruuan lisäksi upposi vaatteisiin. Tunsin sekoavani, jos en päässyt ensimmäisten joukossa tutkailemaan ns. halpisketjujen uutuuksia, sillä olisinhan voinut menettää jotain ihanaa (toisin sanoen sellaista trikoorytkyä, joita ilmestyy Ginalle joka viikko ja joita käyttävät kaikki). Olen myös kova käymään ulkona ja jossain vaiheessa oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että ennen baarireissua, sinne oli pakko hankkia jotain päällepantavaa. Shoppailusta mulle ovat huomautelleet niin perheeni kuin läheisimmät ystäväni, mutta olen myös onnistunut sen heiltä aika hyvin salaamaan (tosin kai ne sen on siltiki huomanneet). Tosin isän kanssa välit ovat menneet lähes kokonaan poikki, kun hän kyllästyi jatkuvaan rahan ruinaamiseeni ja siitähän en voi syyttää kuin itseäni. Blogiin en myöskään ole kuvannut läheskään kaikkia ostoksiani, sillä en ole halunnut, että läheiset ihmiset huomaavat, miten paljon tosiasiassa teenkään uusia hankintoja.

kuva täältä

Olen tässä viime aikoina (jo alkukesästä) alkanut ajatella toimintatapaani yhä enemmän ja enemmän ja jouduinkin peiliin katsoessani toteamaan itselleni, että olen oikesti koukussa shoppailuun ja se on minulle ongelma enemmin kuin hauskaa ajan vietettä. En mä helkkari sentään halua 24-vuotiaana hukkua luottokortti yms. velkoihin, sillä tulevaisuuden haaveena on mm. oma asunto, eivätkä kaapista tursuilevat halpisrätit loppupeleissä tuo sitä leipää pöydän ääreen ja maksa mun laskuja. Kaikista pahinta olisi menettää luottotiedot kokonaan, eikä sekään ole mulla ollut kovin kaukana... Jossain vaiheessa jopa neuroottisesti pelkäsin postilaatikosta tulevia kirjeitä, sillä pelkäsin kuollakseni, että ne ovat joitain maksumuistutuksia. Onneksi tämä vaihe on jo takana ja sain kaikki kiireellisimmät laskut, pikavipit ja kulutusluotot kuitattua ja nyt maksan vain yhtä suurempaa pankistaotettua lainaa reilulla korolla. Nukun myös yöni huomattavasti paremmin ja tässä kuussa sain jopa elämäni ensimmäisen kerran laitettua palkastani rahaa säästöön! Kauppoihin ei ole enää niin kova hinku ja vaikka varmaan viikottain jossakin pyörähdän (menen aina kotiin Ullikseen keskustan kautta), niin se ei enää tarkoita sitä,että mun olisi pakko saada kaupasta jotain mukaani. Joillekin tämä saattaa kuulostaa pikkujutulta, mutta mulle tämä muutos on todella suuri.

Syy miksi tein tän postauksen on, että kirjoitan muotiblogia ja uskonkin, että yksi erittäin suuri syy erityisesti nuorten tyttöjen kulutushysteriaan ovatkin muotiblogit, joissa bloggaaja esittelee viikottain jatkuvaa ostossaalistaan ja jokaisessa päivän asu-kuvassa koreilee uusi vaate. Kuuluin itsekin aiemmin myös niihin, jotka intoutuivat muotibloggaajien uusien ihanuuksien sokaisema juoksemaan kauppaan ja ostamaan jotain, mitä en edes oikeasti tarvitse. Tuntuu, että joidenkin blogien ainoa tarkoitus on vain esitellä uusia vaatteita ja valtavia ostossaaliita ja muu blogin sisältö jää harvinaisen kylmäksi. Tässä vaiheessa haluankin antaa kunniamaininnat erityisesti Stellan ja Jennin blogeille, jotka omasta mielestäni kuvastavat juuri sitä, mitä muotiblogien parhaillaan tulee olla. Tämä postauksen kirjoitin taas vain ja ainoastaan siinä toivossa, että saisin edes yhden nuoren todella miettimään kulutustottumuksiaan ja joutumasta velkaantumaan, nimittäin se jos joku on helvetillistä. Itselläni tie täydellisyyten on vielä pitkä, mutta uskon, että olen kohta vähintäänkin saavuttanut puolimatkan, tai ainakin nykyään harkitsen ostoksiani paljon tarkemmin. Varmaa ei myöskään ole, päästäänkö tässä koskaan maaliviivalle asti, mutta ainakin tavoitteet ja motivaatio on korkealla. Will see... :)

Loppuun haluan sanoa, että jos kukaan koskaan painiskelee samanlaisten ongelmien kanssa ja tarvitsee apua, niin vastailen kyllä todella mielelläni kaikkeen aiheeseen liittyvään ja annan osaamiseni mukaan myös vinkkejä :) Ostoksia tulen myös kaikesta huolimatta esittelemään jatkossakin, mutta silloin niissä sitten pitää olla jotakin oikesti esittelemisen arvoista (katsotaan tuoko sitä yksi piiiitkään harkittu tilaus Nellyyn). Niin ja tämä aihe on mulle todella arkaluontoinen ja olen kesti lähes puolivuotta saada se julkisesti kirjoitettua, mutta ainakin mulla on nyt hemmetin kevyt olo :) ps. Tässä postauksessa on varmaan tsiljoona kirjotushäröä, sillä kello on jo ties mitä ja rillit duunissa... no worries, oikoluen tän aamulla!!!

Muutama menneistä vaatetuksista

2009-08-10T21:00:00.001+03:00

Kuten otsikkokin kertoo, niin muutama asu pitkän ajan takaa, ei näissä mitään erikoista taida olla, mutta varsinkin tuo alempi tyyli kertoo NIIN paljon minusta, ettei mitään rajaa. Jonkun mielestä tuossa on liikaa, mutta röyhelö ja rusetti on vain se juttu.

Ikea reissu vähän ennen muuttoa uuteen kotiin, eli jokunen tovi on vierähtänyt tästä kuvasta.

Ajankohtaa en muista, mutta silloin kun oli viikonloppuna aikaa laittautua kauppareissulle. Saman päivän vaaleanpunäsävyinen meikki, joka saa mielestäni ihoni näyttämään ihanan heleältä. Sellaista siis oli tarjolla.

Työhaastis ja Tallinnan keikka

2009-08-07T08:50:00.002+03:00

Hei moi! Pikaluotaus viimepäiviin, eli oltiin äitin kanssa Tallinnassa katsomassa Madonnan keikkaa, joka myös HS:n raportin mukaan oli varsin laimea ja ei temmannut mukaan. Allekirjoitan tämän ja harmittelen suomen keikan fiilistelyjä lukeneena, ettemme saaneet lippuja tänne. No nähty on ja sekin on järjettömän hienoa! Lisäksi sainpahan nauttia Tallinnasta kokonaiset kaksi päivää ja ihailla kaunista vanhaa kaupunkia. Helsinkiin voisi rakentaa jotain samanlaista...heh heh. Eilen oli sitten työhaastattelu, elämäni ensimmäinen virallinen sellainen, Vantaan kaupungilla ja no vastauksia kuullaan sitten tuonnempana. Ristiriitaista on, etten ole itsekään ihan varma haluaisinko paikkaa vai en. Tänään tuunataan ehkä Marian kanssa tätä ulkoasua, mene ja tiedä, tai sitten parannellaan Marian kipeätä tukkaa. Ciao bellat!

Riemua ja vitutusta samassa paketissa

2009-08-05T11:54:00.004+03:00

Heissunvei!!!

Nyt on kyllä pakko päästä vähän avautumaan, koska mun piti eilen ottaa kuvia päivän asusta (jopa meidän blogia lukevan duunikaverin mielestä se olis ehdottomasti ollut kuvauksen arvoinen) ja esitellä mun uutta lempparipaitaa. Noh eilen aamulla, kun olin kaivamassa kameraa niin muistin, että se jäi sunnuntaiselta kirppisreissulta (josta ei sitten ehditty edes ottaa yhtään kuvia) Joannan laukkuun. Olen siis ilman kameraa ainakin perjantaihin asti, jolloin käyn sen varmaan Lepuskista hakemassa. Harmittaa senkin takia, koska olisin tarvinnut kameraa torstaina, että saisin hieman ikimuistoisia hetkiä talteen...

... mä nimittäin olen silloin menossa katsomaan Madonnaa!!!! Pomo laittoi meille kaikille duunissa maanantaina mailia, että häneltä löytyy vielä 5 ylimääräistä lippua, jotka hän myy uskomattoman halpaan 60€ hintaan!!! Pakkohan ne liput oli sitten Maritan kanssa ostaa ja huomenna onkin luvassa rutkasti fiilistelyä ja hyvää meininkiä :D Vähän harmittaa, etten nyt saa otettua päivästä yhtään kuvia, mutta toisaalta sinne Jätkänsaareenhan ei vissiin kameraa edes saa ottaa. Joannahan oli muuten siellä eilisellä Tallinan keikalla ja ihan kiva kyllä vertailla kokemuksia loppuviikosta :D Ai niin, ja kuulema ens viikolla (mä en ikinä oo näistä selvillä) olis sitten Flow ja siellä esiintyis sunnuntaina yks mun lemppari artisti elikkä Lilly Allen, eli kaipa sinnekin on pakko mennä :D

Mutta joo, palaillaan viimeistään perjantaina, kun saan rakkaan kamerani takaisin! :)

It's all about grey (almost)

2009-08-02T23:40:00.007+03:00

Oikein hyvää iltaa/yötä kaikille!!!

Täällä kirjoittaa tällä hetkellä harvinaisen väsynyt, mutta kuitenkin tyytyväinen bloggari. Niinkuin Joanna jo muutama postaus sitten mainitsi, olimme tänään vihdoin ja viimein siellä Hietsun kirppiksellä myymässä tavaroita ja täytyy myöntää, että kauppakin kävi ihan kivasti =) (mä tosin olin jo ennakkoon parille tutulle myynyt lähes kaikki hiuppukamat). Anyway saaliiksi sain yhteensä sellaiset 300e ja takulla olen valmis menemään toistekin, jos ja kun jossain vaiheessa uutta tavaraa ilmaantuu. Ainoa miinus päivälle oli muutama erittäin rankka sadekuuro, mutta ei me (eikä ne aavistuksen kastuneet tavarat) olla sokerista tehtyjä.

Mutta joo, jos vaikka menisin nyt vihoin aiheeseen johon myös tuo otsikko viittaa. Surffailin tossa hetki sitten HenkkaMaukan nettisivuilla ja tuttuun tapaani löysin sieltä myös muutamia ihan kivoja ja harkinnan arvoisia juttuja. Tässä vaan nyt sattuu olemaan sellanen hupaisa juttu, että kaikki asiat, johon ihastuin olivat väriltään harmaita yhtä mustaa paitaa lukuunottamatta! :D En oikestaan tiedä mikä siinä on, että noinkin "tylsä" väri mua niin kovin kiehtoo. Tässä kuitenkin pieni kollaasi niistä ihanuuksista, joista ainakin osa huomenna ostoskoriini päätyy (se ei netissä toimi juuri nyt, prkl):

Uskon vahavasti, että otan kyllä nuo kaikki, noita leggareita lukuunottamatta, sillä kaapista löytyy lähestulkoot samanlaiset. Tämä vyö mustana päätyy myös hyvin suurella todennäköisyydellä ostoskoriini, mutta jostain syystä unohdin lisätä sen tohon kuvaan. Tälle tytölle on siis luvassa harvinaisen harmaa syksy, mutta ehkäpä mä sitten hankin harmaan seuraksi jotain kivoja asusteita ja tehosteväriä vaikkapa huivin muodossa, who knows...

Sellainen postimerkki kuin lähettäjäkin

2009-07-31T13:00:00.000+03:00

Kävin postissa toissapäivänä viemässä muutamia kirjeitä ja ostamassa postimerkkejä. Postittelen hyvin harvoin mitään ja vaikka äitini itellalla töissä onkin niin minulta oli jäänyt täysin huomiotta aivan ihanat muoti-postimerkit. Arkki on kertakaikkiaan hurmaava ja voi olla että haen toisen samanlaisen arkin ikimerkkejä, ihan vain siitä riemusta että merkit edustavat lähettäjää todella hyvin. Postimerkit on suunnitellut kuvittaja Laura Laine, joka on kuvittanut muun muassa Trendiä. Postimerkkien nimi on osuvasti muotia vaikka muille jakaa!. Pidän Laineen piirtotyylistään suunnattomasti ja siksi halusinkin mainostaa hienoja postimerkkejä myös blogissamme, nyt kaikki tytöt ja pojat kirjoittelemaan muodikkaasti kirjeitä toisilleen ja jakamaan muotia. ^_^

Ovat postimerkit mielestäsi hot or not?

Arkin hinta on ainakin itellan verkkosivujen mukaan 4 euroa.

Töipäivä ja mustia pilviä

2009-07-31T08:11:00.003+03:00

Hmph...helkkarin kamera, ketuttaa vieläkin. 150 euron kustannus tuntuu poskettomalta, mutta mitäpä sitä ei tekisi lemmikkinsä vuoksi. Pakko hankkia sellainen ständi, kun ottaa kuvia tuolla automaatilla. Tänään vien kameran huoltoon, kun vihdoin sain eilen soitettua korjausfirmaan... jonne jonotin muuten puhelimessa ruhtinaalliset 7 minuuttia, tänks! Niin ja asiani käsittely vei ehkä puoli minuuttia. Ha-ha. Muita uutisia, mä olen nyt virallisesti matikkanörtti, eli ilmoittauduin syksyksi opiskelemaan Helsingin yliopistolle matikkaa. Aion käyttää ajan kuitenkin enemmän kertaamiseen, kuin matemaattisen uran kehittelyyn. Se ammatinvalintapsykologilla käynti odottaa vielä itseään, mutta syksyllä yritän saada sen keissin aikaiseksi.

Tärkein syy postailla on kuitenkin mainostaa sitä, että me ollaan Marian kanssa menossa Hietsun kirppikselle nyt tulevana sunnuntaina eli 2.8. Meidät bongaa luultavasti jostain huonoimmasta pöydästä, mutta mikäs sen väliä. Myynnissä ihan kaikenlaista kenkiä, laukkuja,koruja, vaatteita (merkkejä mm. MissSixty, Esprit, Guess, Diesel) ja jopa astioita, laadukasta joka tapauksessa. Sinne siis sunnuntaina! Tästä aasinsiltana syy sille miksi emme ole postailleet hirvittävästi tällä viikolla, illat ovat kuluneet vaatteiden hinnotteluun, pesemiseen ja lajitteluun. Emme arvanneetkaan minkälaisen työmäärän kirppisvaatteiden kanssa pelaaminen aiheuttaa. Työ kutsuu, joten myöhempään.

Sporttaa Marian kanssa osa1.

2009-07-29T12:33:00.004+03:00

Heipsan vaan kaikille!

Lupailin tässä tällä viikolla, että kirjoittaisin ensimmäisen osan uuteen postaussarjaani Sporttaa Marian kanssa ja päätinkin nyt sen tehdä. Niinkuin jo aiemmin oli puhetta esittelen ensimmäisessä osoissa yhtä lemppari treenituntiani Body Combatia jakerron siitä mm. yleistä faktaa ja myös omia kokemuksiani. Tässä sitä nyt sitten tulisi, olkaa hyvät! :)

Taistelemalla kuntoon - lajin esittely

Bodycombat kuuluu uusselantilaisen Les Mills -organisaation tuoteryhmään. Les Mills saattaa olla monelle tuttu nimi, mutta nimen takana oleva historia tuntematon. Les Mills on alunperin perheyhtiö, jonka perusti herra nimeltään Les Mills ja hänen vaimonsa Colleen Mills avaamalla kuntoklubin vuonna 1968 Auckland'iin. Siitä lähtien Les Mills kuntoklubien määrä on kasvanut ja nimestä on tullut kuuluisa organisaation kehittämien ja Les Mills brandin alaisuudessa olevien tuntejen (bodypump, bodybalance, bodystep, bodycombat, bodyjam, RPM) kautta. Bodycombat on 60 minuuttia kestävä tunti, jossa yhdistellään tekniikoita erilaisista itsepuolustuslajeista kuten karatesta, tai chi'stä, taekwondosta ja potkunyrkkeilystä. Jokaisen tunnin alussa käydään ohjaajan kanssa läpi tunnilla käytettävät yleisimmät lyönnit ja potkut sekä niiden nimet. Tunti koostuu erilaisista sarjoista, jotka kestävät aina yhden vauhdikkaan ja mukaansa tempaavan kappaleen verran. Alussa lämmitellään tehden suoria iskuja omaa peilikuvaansa tai mielikuvituksellista vastustajaa vastaan ja hypitään kevyesti vaihtaen painoa toiselta jalalta toiselle - kuten nyrkkeilijät. Tämän jälkeen tehoja nostetaan melkeinpä sarja sarjalta ottamalla mukaan potkuja eteen, sivulle ja taakse. Sykettä nostetaan myös ottamalla nopeita askelsarjoja eteen ja taakse, vasemmalle ja oikealle. Kädet ovat jatkuvasti mukana sarjoissa. Jos ei tehdä iskuja, on pidettävä huoli, että kädet suojaavat kasvoja taukoamatta. Puolivälissä tuntia saadaan koittaa myös leikkimielisiä iskuja oikeaa vastustajaa kohtaan - pitäen kuitenkin harkittu välimatka, jotta vältytään loukkaantumisilta. Tunnin lopuksi pyritään vielä nostamaan sykettä mahdollisimman korkealle tekemällä suoria iskuja tai ala- ja yläkoukkuja nopeassa tempossa. Käsisarjojen välissä saatetaan juosta paikallaan nostaen polvia kattoon - edelleen nopeassa ja kiihtyvässä tempossa. On sanomattakin selvää, että kaloreita kuluu kiitettavästi ja hiki virtaa. Säännöllisen tunneille osallistumisen tulisi Les Mills -konseptin mukaan kehittää erityisesti keskivartalon, jalkojen ja ylävartalon lihaksia.

Itse olen käynyt bodycombat tunneilla, niin kauan kuin muistan (tai no siitä asti, kun kyseinen treenimuoto omalle salille ilmaantui) ja useampien vuosienkin jälkeen tempaisee laji minut edelleen mukaansa. Esport Centerissä, missä siis itse treenaan laji lukeutuu tehotunteihin ja oman salin kuvauksessa siitä kirjoitetaan näin: "Itsepuolustuslajeihin perustuva tehotreeni, jonka liikkeet ovat saaneet vaikutteita mm. karatesta, nyrkkeilystä ja tai chi'sta. Tehokas tunti, joka kehittää erityisesti aerobista kuntoa ja antaa haasteita kehon koordinaatiokyvylle." Mitkä sitten ovat omia kokemuksiani kyseisitä treenimuodosta?

Ihanaa, mahtavaa, aivan täydellistä!!! Olen siis ihan koukussa kyseisiin tunteihin ja jos mulle joskus ilmaantuisi joku syy vaihtaa salia, pitäisi siellä ehdottomasti olla combatia ja mieluiten useamman kerran viikossa. Mitä tuntien aloittamiseen tulee, niin täytyy varoittaa kaikkia (varsinkin niitä joilla ei ole taustaa itsepuolustuslajien osalta), että alku saattaa olla hiukka hankalaa, mutta mitä enemmän tunneilla käy ja mitä paremmaksi kehittyy, niin sitä enemmän niistä myös nauttii. Siinä vaiheessa, kun liikkeet tulevat tutuksi ja itsevarmuus lajissa kasvaa, pystyy myös tunnit tekemään todella tehokkaasti ja varsinainen hikirääkki on valmis :) Yksi meidän salin ohjaajista sanoi kerran, että vasta 5-10 kerran jälkeen pystyy sanomaan pitääkö kyseisestä treenimuodosta vai ei. Itse olen samaa mieltä, sillä tossa vaiheessa on jo tekniikka tullut tututksi, mutta tiedän myös niitä (minä mukaanlukien) jotka ovat jo ensimmäisestä tunnista jääneet lajiin koukkuun :) Les Mills konseptin mukaan samaa combat sarjaa tehdään aina 3kk kerrallaan (toisin viimeinen kuukausi yleensä miksataan vanhoja treenibiisejä keskenään), jonka jälkeen ohjelma vaihtuu. Mielestäni tämä on erittäin hyvä juttu ja takaa sen, että uudetkin lajin harrastajat pääsevät siihen helposti mukaan, kun srajat eivät joka viikko vaihdu.

Jos jollekin heräsi aiheesta jotain kysyttävää, niin rohkeasti vaan viestiä tulemaan :) Loppuun voin vaan itse tokaista, että suosittelen bodycombatia kaikille kovan treenin ystäville ja mulle se myös toimii aivan loistavana stressinpurkukeinona :)

(lajiesittely täältä, kuvat täältä, täältä ja täältä)

Joanna Goes Girly

2009-07-29T09:00:00.000+03:00

Joannan versio: Maria haastoi minut vastaamaan samaan kyselyyn tyttömäisyydestä ja vertailemaan vastauksiamme.

"Tämä kysely on tarkoitettu tytöille. Nyt saamme hyvällä omalla tunnolla tuoda esille kaikki turhamaisimmat piirteemme ja jakaa vielä ne keskenämme."

1. Kuinka kauan tarvitset aamulla aikaa laittautumiseen?

Riippuu siitä mihin olen menossa, puolessa tunnissa olen vaatteet päällä, tukka laitettuna ja meikattuna, jos ei ole mitään kummallisempaa.
2. Tyttömäisin tapasi?

Aivastella söpösti
3. Lempihajuvesi?

Dior Midnight Poison
4. Monetko kengät omistat?

villi veikkaus n. 30 paria
5. Käytkö kirpputoreilla?

silloin tällöin, enemmän ehkä
6. Ajatko isin ostamalla autolla?

eh, mutta silloin tällöin anoppiehdokkaan biilillä huristelen
7. Nauhoitatko Salatut Elämät?

EN TOD,jos vaikka voisin!
8. Päivittäiset kauneus -rutiinisi?

vähintään seitsemän tunnin yöunet
9. Kuinka usein ostat uusia vaatteita?

suhteellisen harvoin, ehkä kerran kaksi kuussa
10. Hesari, Seiska vai Cosmopolitan?

hesari netistä
11. Onko seinälläsi yhtään miespuolisen henkilön kuvaa?

useakin, tapetoin vaatehuoneen seinäni kivoilla "malli"-kuvilla joten miehiä ja naisia löytyy
12. Millainen on vaatekaappisi?

viitaten edelliseen vaatehuone, jonka lattialla lojuu valitettavan usein puolikäytettyjä vaatteita
13. Entä karkkihyllysi?

herkkukori on, mutta karkkihyllyä ei, jos olisi siellä olisi salmiakkia
14. Panostatko sisustukseen?

jonkin verran, enemän infoa pian kotipostauksesta
15. Oletko porukassa yksi pojista vai kikattava huomionhakuinen tyttö?

en kumpaakaan, ihan oma itseni
16. Alusvaatemakusi?

sellainen arkena ettei näy valkoisten työhousujen läpi, mutta muuten mitä enemmän pitsiä, rusettia ja röyhelöä niin parempi
17. Onko mätsäys tärkeää?

hmm... lienee syytä vastata että ehdottomasti
18. Lukeeko Facebook -tiedoissasi harrastuksena shoppailu?

ei, eikä lukisi vaikka shoppailisinkin
19. Entä lempiohjelmana Sinkkuelämää?

hmm...pitää tarkistaa... ei

20. Millainen on ystäväpiirisi?

harvalukuinen, mutta laadukas
21. Vietättekö tyttöjen iltoja?

seuraavaa odotellessa, kyllä aina silloin tällöin
22. Mikä biisi soi tällä hetkellä?

sellainen biisi kuin hiljaisuus ja puhelimen pirinä
23. Otatko aurinkoa, käytkö solariumissa, tyydytkö itseruskettaviin vai menetkö valkoisena kesät talvet?

itsesuojeluvaisto estää käymästä solkussa, ja aurinko on painunut mailleen kun minä pääsen töistä, joten jäljelle jää itseruskettavat.
24. Penkkiurheilu on asia mitä et yksinkertaisesti pysty käsittämään?

Pystynpäs.
25. Unelmasi olisi työskennellä vaate- tai kenkäkaupassa, sisustussuunnittelijana, muotisuunnittelijana, lentoemäntänä tai pr-hommissa?

Hmph...eipä juuri, kyllä nuppitohtorointi tms. olisi paljon kiinnostavampaa
26. Hiustuote mitä ilman et pystyisi elämään?

Shampoota ja sen jälkeen hiuslakkaa
27. Käytätkö samoja vaatteita arkena ja viihteelle lähtiessä?

Vain äärimmäisessä tapauksessa
28. Tykkäätkö timanttikorvaisista näteistä pojista, epä siisteistä rokkareista vai maailmaa mielenosoituksilla parantavista hipeistä?

Kai toi Mikko tuollaiseksi epä siistiksi rokkariksi lukeutuu
29. Kuinka paljon omistat vaatteita?

Sen verran että niillä pärjää, enemmänkin voisi tietysti olla sellaisia TÄYDELLISIÄ yksilöitä.
30. Käytkö manikyyrissä/pedikyyrissä?

Liian kallista ja itse saa ihan hyvää jälkeä aikaiseksi
31. Käytätkö koruja?

ABSOfuckingLUTELY
32. Onko suklaa apu ongelmaan kuin ongelmaan?

blaah, ihan yliarvostettua naisten hömpötystä
33. Jutteletko parhaalle ystävällesi päivittäin?

a) ensiksikään en katergorioi ystäviäni parhaimpiin ja toiseksi parhaimpiin ja b) puhun Mikolle joka päivä ja vanhoissa viisauksissa todetaan että parisuhteet toimivat parhaiten kun puolisot ovat toistensa hyviä ystäviä, eli kai sitten juttelen ystävälleni päivittäin
34. Teetkö heräteostoksia?

kai?, määrittele ensin minulle mikä on oikeasti heräteostos, jotkut tekee päätöksiä vain todella nopeasti
35. Oletko koskaan ollut seksikutsuilla?

voi en, kyllä kaupasta löytää sen mitä tarvitsee ^_^y

Tyttöjen juttuja

2009-07-28T21:50:00.000+03:00

Bongasin Pupulandian Jennin blogista hauskan haasteen, johon päätin myös itse vastata :) (toivotaan myös, että Joanna jossain vaiheessa vastaisi samaan haasteeseen, niin nähtäisiin mitä eroja/ yhteneväisyyksiä meistä löytyy)

"Tämä kysely on tarkoitettu tytöille. Nyt saamme hyvällä omallatunnolla tuoda esille kaikki turhamaisimmat piirteemme ja jakaa vielä ne keskenämme."

1. Kuinka kauan tarvitset aamulla aikaa laittautumiseen? Kyllä mulla vähintään siinä sellaset 45min menee, kun käyn suihkussa, meikkaan, laitan hiukset ja valitsen vaatteet. Jos on ihan tappokiire, niin suoriudun sellasessa 20min

2. Tyttömäisin tapasi? Mä olen varsinainen girly girl ja tykkään erityisesti meikkaamisesta, jatkuva huulikiillon lisääminen on myös aika tyttömäinen tapa :) Niin ja tykkään, että mun hiukset tuoksuu hyvälle :D

3. Lempihajuvesi? Carolina Herreran 212sexy ja sitten arkisempana tuoksuna DKNY:n Be delicious

4. Monetko kengät omistat? Laskin tuossa juurikin viime viikolla, että kaiken kaikkiaan 76 paria, mutta sen jälkeen on tullut vielä yksi ihanuuspari lisää :)

5. Käytkö kirpputoreilla? Enpä juuri, mutta pitäisi käydä useammin, sillä olen kyllä joitakin helmilöytöjä kirppiksiltä tehnyt

6. Ajatko isin ostamalla autolla? No en todellakaan :D (isi asuu Espoossa ja mä Stadissa, missä ei autoa tartte ja tuskin se sitä mulle edes lainaiskaa, kun en nyt pariin vuoteen ole ajellu)

7. Nauhoitatko Salatut Elämät? HAH! En omista tallentavaa digiboxia

8. Päivittäiset kauneus -rutiinisi? Noh, aamuisin suihku, naaman puhdistus/kosteutus, meikkaus ja iltaisin myös sama ihon hoito, sellasta ihan perussettiä

9. Kuinka usein ostat uusia vaatteita? Ehkäpä vähän liiankin usein... :)

10. Hesari, Seiska vai Cosmopolitan? Pakko kai se on tunnustaa, että Cosmo *punastuu*

11. Onko seinälläsi yhtään miespuolisen henkilön kuvaa? Ei, mutta naisten kuvia kyllä löytyy :D

12. Millainen on vaatekaappisi? Aivan liian pieni (pakko saada isompi!!!), mutta tälle hetkellä helkkarin siistissä kunnossa ;) 13. Entä karkkihyllysi? Mikä???

14. Panostatko sisustukseen? Jonkin verran, mieluusti panostaisin kyllä enemmän, mutten oikeastaan viitsi ennen kuin ostan oman asunnon

15. Oletko porukassa yksi pojista vai kikattava huomionhakuinen tyttö? Kyllä mä itseäni enemmän tyttömäisenä pidän, vaikken kikattelekaan, tarvittaessa osaan myös olla "yksi äijistä" :)

16. Alusvaatemakusi? Kaunis ja naisellinen (mitäs muutakaan), urheillessa mukava ja tukeva

17. Onko mätsäys tärkeää? Onhan se, en mä mielelläni liiku julkisilla paikoilla näyttäen sillisalaatilta :D

18. Lukeeko Facebook -tiedoissasi harrastuksena shoppailu? Ei

19. Entä lempiohjelmana Sinkkuelämää? Noh, kyllä se yksi parhaista sarjoista sattuu olemaan :)

20. Millainen on ystäväpiirisi? Koostuu laajasta joukosta aivan ihania ja erilaisia persoonia, love them all! <3

21. Vietättekö tyttöjen iltoja? Tottahan toki ja vieläpä aika usein :)

22. Mikä biisi soi tällä hetkellä? Lilly Allen: Not Fair (oon jo täälläkin sitä hehkuttanut), tosin eilen kotona pauhasi Billy idolin Rebel Yell :D

23. Otatko aurinkoa, käytkö solariumissa, tyydytkö itseruskettaviin vai menetkö valkoisena kesät talvet? Otan aurinkoa, käyn silloin tällöin solkussa ja joskus sorrun jopa itserusketavaan, en voi sietää itselläni valkoista ihoa!

24. Penkkiurheilu on asia mitä et yksinkertaisesti pysty käsittämään? No jaa... Joo ja ei.

25. Unelmasi olisi työskennellä vaate- tai kenkäkaupassa, sisustussuunnittelijana, muotisuunnittelijana, lentoemäntänä tai pr-hommissa? Mua kiinnostaa enemmän tämä vakuutus -tai sitten pankkiala, mutta haaveilin nuorempana kyllä lentoemon ammatista :) 26. Hiustuote mitä ilman et pystyisi elämään? Osiksen lakka ja Tigin samppoo ja hoitis

27. Käytätkö samoja vaatteita arkena ja viihteelle lähtiessä? Hyvin, hyvin harvoin, sillä viihteellä viihdyn korkeissa koroissa ja supernaisellisissa mekoissa, enemmän meikattuna ja tukka laitettuna :)

28. Tykkäätkö timanttikorvaisista näteistä pojista, epä siisteistä rokkareista vai maailmaa mielenosoituksilla parantavista hipeistä? Pukumiehistä, joissa on hieman trendikkäitä rokkipiirteitä :D (mistäs mä sellaisen miehen itselleni löytäisin???)

29. Kuinka paljon omistat vaatteita? PAAALJOON, tosin myös PAAALJOON on pian menossa kirppikselle myyntiin ;) 30. Käytkö manikyyrissä/pedikyyrissä? En ole koskaan käynyt, mutta mieli tekis ja varmaan jonain päivänä nyt työelämään siirryttyäni menen 31. Käytätkö koruja? Jonkun verran, kaikista eniten tykkään simppeleistä hopeisista ketjuista. 32. Onko suklaa apu ongelmaan kuin ongelmaan? Valitettavasti ei :D 33. Jutteletko parhaalle ystävällesi päivittäin? Kyllä mä aina jonkun hyvän ystävän kanssa ihan päivittäin juoruan :) 34. Teetkö heräteostoksia? Kaikkihan niihin aina välillä sortuu, eikös??? 35. Oletko koskaan ollut seksikutsuilla? En ole, mutta sellaiset vois olla aika hauska järjestää :)

Tämmösiä vastauksia tuli sitten tämmöseltä tytöltä :D Ja postauksen asukuvat on otettu yksi aurinkoinen lauantai, kun olin vielä onnellisesti lomalla (en ollut ehtinyt esitellä niitä aiemmin ja olihan se pakko, kun ei tarvinnut ottaa kuvia kerranki itse!) Huomenna kirjoittelen luultavasti ensimmäisen osan sporttauspalstalle ja esittelin vähän Body Combatia, mutta nyt siirryn pikkuhiljaa katsomaan Gossip Girl:ä ja herkuttelemaan mansikoilla ja jogurttirusinoilla. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! :)

(kuvassa esiintyvät musta pitkä toppi, seepratunika ja laggerit:GT, vyö: Vila, kengät: Bianco, Aurinkolasit: Vogue)

15 kuvaa kesäkuulta

2009-07-24T09:00:00.000+03:00

Keräsin mielestäni hauskasti pukeutuneiden Tokiolaisten kuvia taas TokyoStreetStylen sivuilta. Japanilaisten ennakkoluuloton pukeutuminen on mielestäni inspiroivaa ja rohkaisee tekemään itsekin pukeutumisen suhteen uusia valintoja. Vuosia sitten tutuksi tullut Harajuku ja japanilainen ilmiö Ganguro girlit ei ole todellisuudessa sitä miltä japanilainen katukuva muodin suhteen näyttää, vaan ääri-ilmiö. Joskin on ehkä aiheellista mainita, että japanilaisilla on tapana vetää asiat aika todella överiksi, ja kun massaa on paljon niin joukkoon mahtuu kaikenlaista tallaajaa. Omat poimintani ovatkin hyvin yksinkertaista tyyliä edustavia otoksia, jonkun mielestä ehkä mielikuvituksettomia ja tylsiäkin, mutta minun mielestäni erinomaisia. Kuvat ovat tosiaan kesäkuulta Harajukusta, Shibyasta, Daikanyamasta ja Ginzasta.

Mikä on sinun suosikkisi viidestätoista vaihtoehdosta?

Sporttaa Marian kanssa!

2009-07-23T13:49:00.004+03:00

Hei taas! Mulla on tällä hetkellä hemmetin tylsää ja hidasta töissä (lähes kaikki on vielä lomilla), niin ajattelin alkaa kehittelemään uutta juttusarjaa blogiin :)

Kyseessä on siis Sporttaa Marian kanssa-osio, jota ajattelin pitää sellaiset pari kolme kertaa kuukaudessa, riippuen tietysti lukijoiden kiinnostuvuudesta ja myöskin omasta innostuksesta. Sisällössä kertoisin erilaisista treenimuodoista, erityisesti niistä lajeista joista itse eniten pidän, omasta salista jossa treenaan ja sitten jutussa voisi olla myös mukana jonkin verran sporttimuotia ja kevyitä ja terveellisiä herkkureseptejä :) Sen verran täytyy itsestäni mainita, että mulla on taustallani sekä fyysisen harjoittelun peruskoulutus -että spinning-ohjaajakoulutus, mutta mikään urheilualan ammattilainen en suinkaan ole ja lajiesittelytkin (omia kokemuksia lukuunottamatta) otan suoraan netistä virallisilta sivuilta ja niihin toki linkit.

Kaikkiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin vastaan todella mielelläni ja kerron omista kokemuksistani ja mulle saa myös enemmän kuin mieluusti lähettää juttutoiveita erilaisista lajeista ja muutenkin kaikeen aiheeseen liittyvästä. Yksi syy tämän uuden osion luomiseen piilee myös siinä, että saan oman kiinnostukseni liikuntaa ja terveellisiä elämtapoja kohtaa pidettynä korkealla ja toki haluan kannusttaa siihen myös kaikkia lukijoitamme :)

Ensimmäinen lajiesittely, jossa varmaankin kerron suosikistani, Les Mills-konseptiin kuuluvasta Body Combatista on luvassa viimeistään ensi viikon aikana :)

Maailman täydellisimmät saappaat

2009-07-23T11:13:00.005+03:00

kuva täältä

Tuskinpa löytyy sellaista ihmistä (tai ainakaan muodista kiinnostunuttta ihmistä), joka ei ole koskaan kuullutkaan Acnen Pistol-saappaista. Nämä ihanuudet ovat pyörineet myös omassa mielessäni jo ties kuinka pitkään ja nyt kun olen ensimmäistä kertaa elämässäni kunnon töissä, niin mulla olisi kyseiset yksilöt mahdollisuus kaappiini syksiksi varaa hamstrata. Saappaista täydelliset tekevät sopivan korkeat 7,5cm korot, joissa pystyy helposti vaikka juoksemaan ja mielestäni ne sopisivat loistavasti niin neulemekkojen kuin pillifarkkujenkin kaveriksi.

Vaikka voisinkin elokuun palkastani kyseiset ihanuudet ostaa, niin täytyy asiaa kuitenkin myös pohtia, sillä 440e kengistä ei ole mikään pikkusumma ja tuolla rahalla voisin ostaa esim. 3 paria Vagabondeja, jotka kuuluvat myös ehdottomiin suosikkeiheni. Jäädään siis katsomaan mitä syksyn tullessa tapahtuu, tulevatko Pistolit osaksi kenkäkokoelmaani, vai vievätkö kenties jotkut toiset yksilöt sydämeni kokonaan.

Syksyä odotellessa (tosin nautitaan nyt vielä tässä vaiheessa kesästä ja toivotaan helteitä elokuulle!) :)

Vanhojen tuolien uusi elämä

2009-07-23T09:00:00.001+03:00

Muutettuamme uuteen kotiin, keittiön tuolien päälliset eivät sopineet enää seinän väriin. Lisäksi en ole oikeastaan koskaan pitänyt niin paljon sinisen ja vaalean yhdistelmästä, joten muutos oli muutenkin hyvin kaivattu. Lähdin metsästämään kangasta Eurokankaasta ja löysinkin palapuolelta ihanan, keittiön seinän väriin sopivan, vihreäraidallisen kankaan. Hintaa kangaspaloille tuli yhteensä reilu kaksikymppiä, ottaen huomioon että sain myös sivuverhon keittiön ikkunaamme samaisesta kankaasta. Mutta sitten asiaan, eli miten tuolien päällystäminen käytännössä toimii. Muutamia vaiheita olen jättänyt kuvaamatta, mutta perusidea tulee aivan varmasti selväksi.

Eli tässä tuoli ihan sellaisena kuin se alunperin olikin. Istuimen alta löytyvät kannattimet joihin istuinosa on kiinnitetty pienillä ruuveilla.

Sitten ruuvit vain irti ja talteen, ja istuin irti.

Välineet joita varmasti tarvitset päällystämiseen ovat: sakset, mittanauha, nuppineuloja (näitäkin on sellaisia erikoisneuloja verhoiluun, itse käytin ihan tavallisia), vasara ja niittipyssy/pieniä verhoilunauloja (itse koen niittipyssyn paljon helpommaksi ja nopeammaksi). Lisäksi tietysti tarpeeksi suuri pala kangasta jolla haluttu tuoli/osa halutaan päällystää. Tarpeeksi iso on mielestäni n. 7-10 cm yli reunan tässä tapauksessa.

Mittaa kankaan ja tuolin keskikohta ja tee molempiin merkit kohdistusta helpottaaksesi. Yksittäisen tuolin kanssa kankaan kuviolla ja kohdistuksella ei ole niin paljon väliä, mutta verhoiltaessa useita kalusteita on hyvä muistaa että niistä tulee identtisiä. (Joku voi tietysti haluta kaikista hitusen erilaisen persoonallisuuden vuoksi, mutta muussa tapauksessa kannattaa suunnitella.)

Sitten kangas laitetaan ensin pystysuunnassa nuppineuloilla kiinni, liestyvä kangas kannattaa taittaa kaksikerroin. Sitten nuppineuloja ryhdytään laittamaan aina symmetrisesti molempiin suuntiin, jotta kangas ei "vedä". Mitä paksumpi kangas sitä helpompi sitä on käsitellä.

Sitten jäljelle jäävät enää kulmat, joista voi leikata reilusti tuota kangasta pois, kuitenkin niin että sen saa vielä helposti nidottua pohjalevyyn.

Ennen nitomista kannattaa tarkistaa että kangas on nätisti istuinosan päällä, eikä vedä mihinkään suuntaan tai ole löysänä jossain. Sitten viimeistellään kulmat kiinni nuppineuloin ja nitominen voi alkaa.

Nido kangas kiinni ihan reilusti, mutta vältä alkuperäisen kankaan niittejä. Paina nitojaa tiukasti pohjalevyä vasten, jotta niitti menee varmasti kunnolla paikalleen. Nido noin 3-4 sentin välein ja taas symmentrisesti ja vastakkain.

Lopuksi naputtele hiukan koholle jääneet niitit vasaralla pohjaan ja homma on melkein valmis. Kiinitä istuinosa tuolin runkoon ruuveilla ja ihaile kättesi jälkeä.

Tältä näyttävät kaikki tuolit valmiina. Hmm... muutosta oli kulunut jo kuukausi kun otin kuvaa, kummallista miten keskeneräiseltä tila näyttääkään ilman mattoa. Nyt onneksi olemme saaneet maton peittämään rumaa muovimattoa.

Koruilua

2009-07-22T20:59:00.004+03:00

Tein nää jo tuossa kesäkuun puolessa välissä, joten eipä nämä mitään uusia juttuja enää ole. Esittelen nyt kuitenkin. Enemmänkin olen koruja, lähinnä korviksia, vääntänyt mutta aiemmin mainitsemani katastrofin vuoksi en saa niistä kuvia.

Muovihelmistä tehty helmikaulanauha, jossa kolmen kokoisia helmiä. Hyvin perus helmimeininkiä. Näihin sain idean, olisiko ollut KappAhlin käsikoruista, jotka olivat mielestäni todella hurmaavat. Kuminauhaan on pujotettu erilaisia helmiä siten, että metalliosia tulee sopivin välein. Metallihelmiä on muuten turkasen paljon vaikeampi löytää kuin vaikka lasihelmiä, hamstraa siis jos löydät kivan mallin. Nämä korvikset olivat jonkinasteinen kokeilu, kun sain vihdoin hankittua vaijeriin sellaisia päättämispaloja. Yritin jossain vaiheessa tehdä itse ihan metallilangasta, mutta eivät oikein kestäneet eivätkä olleet hirvittävän sieviä. Pallon muotoiset helmet ovat ihan aitoa turkoosia, muut lasihelmiä ja värjättyä kiveä.

Tämä kaulakoru on pari noille korviksille, tuskin tulen koskaan käyttämään yhdessä, tulee herkästi liian "yläpainoinen", mutta yksilönä kunhan vain ilmat viilenevät ja cowboy-bootsit voi laittaa jalkaan. Sitä odotellessa.

Jos mieleesi tulee ihan mitä vain kysymyksiä näihin korujen askarteluun liittyen niin suunta on tännepäin.

Minitauko!

2009-07-22T10:34:00.003+03:00

Heippa vaan kaikille munkin puolesta!

Kuten moni varmaan hieman hitaammasta postaustahdista on huomannut, niin mulla alkoi maanantaina taas duunit ja siitä johtuen en ole ollut blogin suhteen niin kovin aktiivinen *hyi mua*. Nyt kun alan taas pikkuhiljaa päästä työnmakuun ja paluu arkeen alkaa tuntua taas rutiinilta, niin lupaan parantaa tapani ja tekstiä (sekä tottakai kuvia) on tulossa useammin. Pääni kyllä pursuu postausideoita ja nyt alkaakin olla aika käydä niitä toteuttamaan. Sen voin ainakin omasta (ja myös Joannan puolesta) paljastaa, että viime lauantai-illasta on tulossa uudempi bilepostaus, mahdollisesti nyt sunnuntaina, kun menen syrranin luo visiitille. Mulla on myös yksi postaus lähestulkoon valmiina ja ehkäpä saan sen vielä tänä iltana tehtyä loppuun, kunhan ensin töistä ja salilta kotiudun.

Siihen asti näkemiin! :)

Prkl!

2009-07-22T07:49:00.002+03:00

NO, niin... eli kun kompuutteri on saatu kuntoon, niin mikä sitten hajoaa? NO KAMERA! Kiitos Canon, kiitos. Kamerallani on taipumus putoilla alas aina kriittisellä hetkellä ja niinhän tässä kävi taas (lukijat jotka lukivat vaihtoblogiani, muistavat samankaltaisen onnettomuuden Japanista). Täytyisi yrittää saada itsestään irti sen verran että veisin kameran huoltoon, onneksi objektiivin vaihtaminen taitaa olla siitä halvimmasta ja helpoimmasta päästä, mutta kyllä mahdollinen satkun menettäminen silti tylsältä tuntuu. Nyt kun sain tämän ulos systeemistäni, voin todeta että uusia, KUVALLISIA postauksia saa odotella jonnin verran. Leppävaara kuittaa ja kumartaa (ja jatkaa puhelimeen "vastaamista"). Tänään olisi voinut tulla asukuva kun mennään Mikon kanssa syömään, mutta edellämainituista faktoista johtuen jäänee TODELLA hiljaiseksi.*BYÄÄ!*

Ulkona sata vuotta sitten... eli 30.5

2009-07-18T12:30:00.008+03:00

Edelliskerralla meininki oli siis tällaista, tästä päivästä ei tiedä muuta kuin, että fiilis on paljolti kesäisempi ja Joannan tukka ei näytä tukiaiselta. Maria vetää luultavasti taas omalla chicillä tyylillään ja Joanna kokeilee ainakin uusia 13 sentin korkojaan. Hauskaa oli tuolloinkin, joten voitte arvata että hulvatonta on tänäänkin. Suuntaamme luultavasti kaivolle ja nautimme hetken verran ulkoterdeilystä, kunhan vain sää sallii. Ja kyllä se sallii.

Aloittelujuomana toimi "juhlan" kunniaksi skumppa, me ollaan niin tyylikkäitä!

Irvistelyn (jätämme kuvat julkaisematta, niin jäätävien ilmeiden takia) jälkeen pitää taas ottaa katu-uskottavuus takaisin ja poseta nätisti.

Yritys hyvä kymmenen...

Joannan "tuksu"-tukka, Joanna ei ehkä täysin allekirjoita väitettä, mutta myöntää lievän yhdennäköisyyden.

Pusut kaikille, jotka ovat jaksaneet seurata blogiamme lievästä taantumasta huolimatta.

Perinteiseksi muodostunut "oho tää kameran zoomi ei toiminut oikein"-kuva.

Marian vaatteet:

Mekko: Spirit Store

Vyö: Veromoda

Kengät: Dinsko

Käsikoru: GT

Joannan vaatteet

Mekko: SecondHand BeyondRetro, Ruotsi

Kengät: Bianco

Korut: omatekemät

Huomisen suunnitelmia ja lätinää menneestä viikosta

2009-07-17T08:08:00.005+03:00

Istun töissä koneella ja odotan puhelimen soimista. Kello on kahdeksaa yli kahdeksan ja puheluiden määrästä päätellen odotettavissa on HYVIN rauhallinen päivä. Huolestuttavaa, ajankulu on nimittäin tuolloin turkaisen hidasta. *y-hyy* Kaksi minuuttia kulunut, ei puheluita.

Huomenna olisi tarkoitus lähteä tyttöjen kesken, siis minä ja Maria, ulkoilemaan Helsingin yöhön. Saa nähdä taas että millainen meininki on, kun molemmat vannovat etteivät kumoa kurkustaan liian montaa aikuisten juomaa. Vaatedilemma on luultavasti taas ajankohtainen ja pohdittavaksi jääkin että mekko vai housut? Mekko tietysti! Eikö niin? Ajattelin pistää päälleni kirkkaankeltaisen olkaimettoman mekon, jonka kaveriksi tahtoisin laittaa mustat asusteet. Ongelma on vain se, ettei minulla ole lainkaan asuun sopivia kenkiä! Olisikohan erinomainen idea piipahtaa tänään Sellossa vilkuilemassa mahdollisia ale-juttuja. Mistä sitä tietää jos vaikka löytäisi jotain järjettömän hurmaavaa. Oih, kuolailen jo mielessäni kaikkia ihanuuksia. Budjetin suhteen täytyy olla kuitenkin TODELLA tiukka, kengät saavat maksaa maksimissaan kolmisen kymppiä. Jos jolla kulla on erinomaisia ideoita mistä löytäisin huokeat kengät, niin tänne päin saa lähettää. ^_^y

Tämä viikko on ollut melkein umpitylsä, lukuunottamatta hyvin ikävää hius-oopsieta. Ei siitä sen enempää, mutta erinomaisena ystävänä käytin tiistai-illan Marian auttamiseen. Keskiviikkona olin Mikon alias avomiehen kanssa kaivarissa puistokaljottelemassa ja pelaamassa San Juania muutaman Mikon kaverin kanssa. Illan kruunasi se järjettömän mahtava sumu, joka valui kymmenessä minuutissa mereltä mantereelle ja heikensi näkyvyyden lähes nollaan. HUISIA! Eilinen päivä kului sitten nukkuessa, kun pääsin töistä. HUOH! Ei ole tätä tyttöä tehty valvomista varten, ei sitten mitenkään. Tänään tosiaan pitäisi käydä kaupan kautta ennen kotiin menoa ja ostaa arkisia asioita, kuten valoa jääkaappiin ja tiskirättiä tiskipöydän kaveriksi. Näillä siis mennään. Ai niin, tärkein meinasi unohtua, koneemme rikkinäiseksi osaksi osoittautui emolevy ja sen vaihdon onnistuttua kone onkin toiminut kuin unelma, eli kohta puolin pääsen esittelemään asuntomme ja kertoilemaan myös muista kuumottavista jutuista. Siihen asti heit ja moit, toivottavasti löydän huomiselle ihanat kengät, jotka ovat käyttökelpoiset myös tulevaisuutta ajatellen.

Me alive is but a bit confused -Yodaism

2009-07-07T20:51:00.004+03:00

Maria jo pohdiskeli, että kirjoittelenko blogia enää lainkaan, no yritys on ollut varsin kova, mutta pöytäkoneemme on tehnyt elämästi tuskaa olemalla kelju ja yhteistyöhaluton. Tämän lisäksi henkilökohtaisessa elämässäni on tapahtunut järjetön määrä asioita mahdollisesta astmadiagnoosista johtuen. Blogi ei tosiaan ole ollut ensimmäinen asia mille olisin jaksanut uhrata aikaa. Myöskään astmasta (mahdollisesta sellaisesta) johtuvat urasuunnitelmien muuttumiset ja kaikki muut hässäkät (reissu mummin kanssa Itä-Suomeen ja retki ystävän mökille) eivät ole helpottaneet bloggailua. Kuvamateriaalia on luultavasti luvassa, jos jaksan mitään photaroida MÄC:llä.. Kuitenkin, hengissä ollaan, vaikkakaan mielialat eivät kovin korkealla aina olekaan. Kuvat kertokoot enemmän kuin tuhat sanaa...

Sen kun tietäisi mitä isona haluaisi olla ja mihin soveltuisi kaikkein parhaiten. Vinkkejä, muutakin kuin visiitti ammatinvalinnanohjaajan tai -psykologin luo. Hamaan tulevaisuuteen!

Should I buy a jumpsuit?

2009-07-06T23:11:00.003+03:00

Nyt kun olen taas päässyt bloggailun makuun (jee!), niin ajattelin jatkaa myös viikon kuva-kategorian parissa. Tämä söötti foto osui silmääni stockholmstreetstyle-sivustolla ja sai myös mut vakavasti harkitsemaan jumpsuitin ostoa.

Vaikka kyseiset vaatekappaleet kovasti katukuvassa ja muotilehtien sivuilla vilahtelevatkin, niin luulen kyllä, että omalta osaltani se jää kyllä kuitenkin ostamatta. Kuvassa esiintyvälle kauniille ruotsittarelle se kyllä sopii kuin nakutettu, mutta pahoin pelkään, etten osaisi mitään tuollaista itse käyttää, oli se sitten lyhyttä tai pidempääkin mallia.

Mitäs mieltä muuten lukijamme ovat jumpsuiteista, Hot or Not? Ja löytyykö niitä kenties teidän vaatakappienne kätköistä?

No special monday

2009-07-06T20:23:00.006+03:00

Heippis

Tänään ei lomalaisen ohjelmassa ole ollut mitään sen kummempaa. Kävin pitkästä aikaa vanhoilla kotikulmillani Lauttasaaressa moikkaamassa mun kummitätiä (jota en ole ikuisuuteen nähnyt) ja sen lihavaa kattia Derliä :D Muuten olenkin vaan yrittänyt saada vaatekaappiani johonkin kuosiin, tosin siitä nyt ei tunnu koskaan tulevan valmista ja kävin myös pitkästä aikaa combatissa Kampin Esportilla. En edes muistanut kuinka hyvän olon liikkunta voikaan tuottaa ja nyt, kun mulla on enemmän aikaa, niin alan taas treenata hieman enemmän. Ehkä mä sitten tuurilla olen ens kesänä biitsikuosissa :D Nyt lomalla olen myös joutunut tunkemaan kalenterin mahdollisimman täyteen, jotta ehtisin nähdä kaikkia niitä ihania ihmisiä, joihin en pitkään aikaan ole törmännyt. Niin ja on mulla sitten myös yksi spesiaalimpi tapaaminen luultavasti keskiviikkona... ;)

Mutta pitemmittä puheitta, tässä tulisi nyt jotain kuvia tältä päivältä (asukuvat on kyllä ihan helvetin huonot, mut koittakaa kestää):

Kesäisin suosin yleensä hieman vaaleampaa ja keveämpää meikkiä (baari-iltoja tai muita spessutapauksia lukuunotammatta), mutta mites toi yks hius keskellä otsaa?!? :D

Tässä taas muutama itseotetettu räpellys päivän asusta. Yritän kyllä täst edes saada vaikka jonkun frendin ottamaan kuvia, koska mielelläni mä itsekin haluaisin niiden olevan kunnollisia.

Onnistuugan se kuvaaminen tollakin tavalla (ja kaventaa mun reisiä) :D Anyway päällä oli tänään:

Tarankin blogissakin hehkutettu rotsi: Veromoda

farkkuleggarit: Only

musta toppi: GT

beige toppi: Henkka

asusteina oli myös samat kengät, laukku ja arskat, ku viime postauksessa

Lounaaksi söin kummitädin luona Picnicin kana-caesarsalaattia ja moniviljapatonkia ja juomaksi oli mun suosikki kivennäisvettä, karpaloa.

Tädin aavistuksen ilkeä ja pullea, mutta kuitenkin ihan söötti kissavanhus Derli... ... joka sitten päätti myös tehdä lähempää tuttavuutta kameran kanssa :D

Tälläinen päivä siis oli tänään. Huomenna olis tarkoitus mennä visiitille Joannan luo (kyselen samalla jatkaako se vielä bloggailua, vai pitäiskö mun ottaa tää haltuuni yksin, hope not!) ja aamulla suuntaankin heti pumppitunnille. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!!! :)

Lähtölaskenta kohti...

2009-07-05T21:47:00.003+03:00

...uutta tukkaa alkaa! Pitkän harkinnan ja ikuisuuden lähes mustatukkaisena vietetyn ajan jälkeen olen päättänyt muuttaa hiustyyliäni ja varasinkin jokin aika sitten kampaajan Clox-nimiseen paikkaan Töölössä. Viimekesäinen yritys saada hehkeä blondi look aikaan kotikonsteilla jäi aavistuksen heikoksi (ei millään pahalla Joanna, sillä tummassa olet onnistunut AINA), joten päätin nyt viimeinkin antaa kutrini ammattilaisen käsittelyyn. Blondia musta ei missään nimessä ole tulossa ja myös pidennykset aion ottaa. Tosin juteltuani kampaajani kanssa (joka on muuten aivan loistomimmi) tarkoitus olisi laittaa mulle kunnolla luonnonkiharat pidennykset, sillä oma tukkani ei ole lähellekään suora, jolloin mun oma pehko sekoittuisi pidennyksiin paremmin.

Ja mitä sitten tulee väriin, niin jotain suht luonnollista olin suunnitellut ja kuten aiemmin jo totesin, niin musta ei kyllä blondia saa kirvelläkään, eikä se värinä mulle edes sovi (tästä ovat kaikki ystäväni ja myös ammattilaiset olleet lähes samaa mieltä). Tuleva värisävy tulee myöskin riippumaan siitä, kuinka hyvin tämä musta saadaan värinpoistolla omasta tukastani lähtemään ja mikä siihen päälle sopisi parhaiten peittämään. Tässä olisi nyt kuitenkin joitakin suuntaa antavia kuvia siitä, miltä itse haluaisin tukkani näyttävän:

Luonnollista ja kiharaa sen olla pitää, mutta tossa sävyssä voisi kyllä olla aavistuksen vaikka jotain punertavaa tai kullan sävyä, hmm. Anyway, noi laineet on aivan ihanat ja pituuskin juuri passeli :)

En panisi myöskään pahakseni, jos joukkoon saataisiin sekoitettua jotain vaaleampaa raitaa tms.

Valitettavasti en jostain kumman syystä saanut ladattua tähän viimeisintä haluamaani kuvaa (saatanan blogger!), mutta voitte toki käydä katsomassa sen täältä. Ai niin ja päivä milloin tämä muodonmuutos tapahtuu on seuraavan viikon tiistai 14.7, enkä kyllä enää millää jaksaisi odottaa kyseistä päivää ja uutta aavistuksen pehmeämpää tyyliä. Yksi syy tukan värin vaihtamiseen on myös se, että rakastan ylikaiken mustia vaatteita, mutta välillä koen tyylini aavistuksen liian synkäksi lähes mustan tukan johdosta. Noh onneksi asiaan tulee pian muutos ja lupaan myös heti operaation jälkeen tulla esittelemään uusia kutreja :)

Mitäs mieltä lukijat ovat? Teenkö kenties virheen vaalentaessani hiukseni, vai koetteko, että muodonmuutos olisi paikallaan? Itsehän olen kyllä jo päätökseni tehnyt, mutta otan silti mieluusti mielipiteitä vastaan :)

molemmat postauksessa esiintyvät kuvat ovat muuten peräisin täältä.

Viikonlopun saldoa vol. 129486

2009-07-05T19:10:00.003+03:00

Heippa vaan kaikki!

Koska mulla alkoi torstaina kesäloma, en ole juurikaan ehtinyt koneelle, sillä viikonloppu on ollut aikamoista hässäkkää. Torstaina heti töiden jälkeen menin duunikaverini Maritan kanssa shoppaamaan, syömään ja terassille, josta kotiuduin joskus lähemmäs yhtätoista. Perjantaina suuntasinkin sitten Lepuskiin tapaamaan Noraa, vanhaa tosi hyvää lapsuudenkaveria, jota en ollut nähnyt yli puoleen vuoteen ja Noran ihanaa marraskuussa syntynyttä tyttöä Emmaa, joka oli kyllä yksi kauneimmista lapsista mitä olen koskaan nähnyt! :D Kyseinen tyttö oli muutenkin aivan hurmaava tapaus, ihanan äitinsä ohella ja ensimmäistä kertaa ajattelin, että hitto, kyllä mäki joskus haluan tollaisen nyytin (joo sit, ku on eka mies ja oon n. 30v). Noran kanssa syötiin, kahviteltiin ja shopattiin Sellolla jonkun aikaa ja sen jälkeen siirryin himaan siivoomaan ja valmistautumaan hieman ehkä yllättäen ilmaantuneeseen bile-iltaan.

Koska lauantaista tuli mun osalta täys fiasko yhden mun kaverin ansiosta, en siitä juurikaan jaksa puhua (oon edelleenkin aivan helvetin pettyny tähän ihmiseen, vaikkei me nyt missään erityisissä riidoissa ollu. Tänään oon sitten vaan käyny mm. Sellolla (äiti tuli käymää ja ajattelin sit viel mennä rääppimään alet,ku sain auto kyydin), siivonnu ja tehnyt herkku-nami-smoothien. Kuvia loppuviikolta ei juuri ole (koska unohdin pe kameran himaan), mutta laitetaan nyt edes jotain, ettei mene pelkäksi jauhamiseksi :D

Todella taiteellista! Kuva on otettu tänään mutsin autosta matkalla Selloon. Ja mites toi mun valkonen iho?! Jos aurinko ei enää mun loman aikana paista, ni otan kyl helkkari jonku äkkilähdon etelään (In my dreams) tai tyydyn suosiolla keinoaurinkoon...

Hyvä yritys kuvata asua autossa :D Noh anyway päällä oli:

jakku: Fida

farkut: Only

t-paita + toppi sen alla: GT

kenkinä nämä Vagabondin ballerinat

aurinkolasti: Vogue

ja tietysti ollalla keikkui tämä Dieselin rakkauslaukku

Päivän parasta antia oli muuten kyllä herkku-smoohtie (ellei kojta alkavaa Rokkarille Morsian-ohjelmaa lasketa), johon laitoin puolikkaan banaanin, tuoreita mansikoita, mangokuutioita, luonnonjugurttia ja vähä maitoa, mums!

Ens viikolla ajattelin nyt nihdoinkin yrittää tehdä yhden ystävän-tyylipostauksen, koittaa vähän ahkerammin kuvata päivän asuja ja muutenkin höpötellä kaikkea mahdollista :)

Niin ja yks...

2009-07-01T21:59:00.001+03:00

...juttu vielä. Kuulokkeissa soi edelleen iki-ihana Lilly Allen. Oikeesti, voiko enää parempaa biisiä olla?!?

Tiistai: töitä, burgeria, autoja ja karkkia :D

2009-07-01T12:06:00.006+03:00

Halipazuippa!

Mun piti tehdä tää postaus jo eilen, mutta olin sitten illalla niin rättiväsynyt, että ainoa asia, mitä jaksoin tehdä 0li karkin syönti ja Gossip Girl :) Eilinen oli muuten oikein mukava päivä sillä sain töissä tehtyä kesäkuulle myyntien osalta huipputuloksen ja illalla olikin sitten ohjelmassa ruokailua Matin kanssa ja karkinhakureissu Kampin Makuuniin. Päivän asusta sain myös otettua kuvia pitkästä aikaa ja ne tulevatkin tässä ekana (ihan oikeesti mä tarvitsen itselleni jonku kuvaajan, ku alkaa toi kamera itselaukaisin vähä tökkiä)

Tältä näyttää juuri vakinaisen työpaikan saanut ja kohta kesälomalle pääsevä riemuidiootti :D Oon kyllä oikeesti niin fiilareissa mun vakinaistamisesta!

Perus-Maria perus ilmeellä

Kokonaisuudessaan päivän asuna toimi:

Mekko, leggarit ja "takki": GT

vyö: Vila

Uusi nahkainen rakkauslaukku: Diesel

Aurinkolasit: Vogue

kenkinä toimi Henkan mustat satiiniballerinat (ei näy kuvassa)

Ennen Makuunin karkinhakureissua mentiin Matin kanssa Punavuoressa sijaitsevaan Bali Hai-ravintolaan syömään. Itse ahmin jo klassikoksikin muodostunutta Rödburgeria (olin ennen ilta kasia nauttinut vaan pelkän lounaan, joten voitte kuvitella mun olleen nälkäkuoleman partaalla), mutta Matti tyytyi pelkän Capuccinon kittaamiseen.

Tässä näette myös hyvän ystäväni Matin, joka halus välttämättä tulla kuvatuksi Sea Horsen edessä nököttävän jenkkiauton kanssa. Kyseessä on joku fucking 80-luvun Trans Am muskeliauto tai what ever (kyllä mä Matti oikeesti sen mallin muistan, kunahan kiusaan) :D Pisteet myös miehelle siitä, että antoi luvan julkaista kuvansa blogissa, ilman mitään kasvojen piilotuksia, thanks. Miehellä on musta myös hemmetin hyvä tyyli (joskaan se ei noin pienestä kuvasta niin hyvin ilmene).

Sellasta siis eilen. Tänään meidän porukka päätti alkavan loman kunniaks herkutella töissä pizzalla ja jädellä ja meininki oli muutenkin aika letkeä. Duunin jälkeen poikkesin puolestani isukin autolla Itiksen Giganttiin hakemaan itselleni uuden puhelimen (iihanan pinkki), sillä vanha alkoi jo vedellä viimeisiään.

Mites muuten lukijoiden kesä on sujunut? Puurratteko kenties töissä vai pääsettekö edes hetkeksi nauttimaan lomista?

TTT - eli...

2009-06-29T14:19:00.003+03:00

...Tekeminen Tuottaa Tulosta!!!

Heippa vaan kaikille! Tässä on nyt sitten vierähtänyt huimat kaksi kuukautta ilman blogipäivityksiä, mutta nyt elämäntilanne alkaa olla sellaisessa mallissa, että myös blogin päivitys ja postailut voisivat kiinnostaa. Periaatteessahan mun ei olisi pakko mitään selitellä, sillä mä ja Joannahan kirjoitetaan tätä blogia juuri silloin, kun huivittaa, mutta mielelläni mä silti kuulumisia kerron.

En nyt muista, kuinka tarkkaan olen aiemmin työtilanteestani kertonut (enkä jaksa kahlata kaikkia vanhoja tekstejä läpi), mutta tilannehan oli se, että aloitin maaliskuussa työt nykyisessä duunissani vakuutusyhtiössä (tarkempaa tietoa työstäni en halua antaa) ja nyt sitten alkaa neljän kuukauden mittainen koeaika olla ohi. Olen kerran aiemmin saanut koeajalla lähteä työstäni, ja nykyisen paikan suhteen on stressi ollut suorastaan helvetillinen, sillä pidän työstäni ja täällä olevista ihmisistä aivan älyttömästi ja tämä toimenkuva vastaa juuri sitä mitä odotinkin ja mitä haluankin tehdä. Noh, päivä ennen juhannusta sain sitten vihdoin tietää, että minun halutaan jatkava kyseisseä paikassa ja sovelluun joukkoon hyvin ja itkuhan siinä melkein meinasi päästä. Olen nimittäin nyt ensimmäistä kertaa ns. kunnon työssä, josta myös maksetaan kunnon palkkaa. Ja täällä porukka on oikeasti mitä parhain!!! :) Tosin sanoen, suurin syy siihen, etten ole blogia oikein jaksanut päivittää on ollut työstressi ja sen lisäksi, että koeajalla olen koko ajan saanut opetella uutta, olen myös tehnyt sisään kesälomapäiviä, joten töissä on helposti vierähtänyt melkeinpä 10h/päivä. nyt myös ne kaikista pisimmät työpäivät ovat takana ja jäänkin torstaina reiluksi pariksi viikoksi hyvin ansaitulle kesälomalle! :) Silloin mulla olisi myös otollinen aika postailla, joten katsotaan jos tännekin vaikka sitä materiaalia kertyisi.

Toinen syy, mikä on osaltaan hidastanut blogipäivityksiä liittyykin sitten terveydentilaani, mutta siitä asiasta en enempää aio puhua. Sanotaanko, vaikka että kyseessä oli aika iso erehdys ja olen tällä hetkellä lähestulkoon yhtä terve tyttö, kuin ennenkin :) Siinä vaiheessa, jos terveydentila kuitenkin olisi ollut epävakaa, en olisi edes harkinnut paluuta blogin ääreen.

Noh mutta summa summarum, nyt asiat elämässä hymyilevät ja katsotaan miten tässä nyt blogin osalta edetään. Uusia hankitonja on ainakin tullut tehtyä runsain miton ja luvassa on myöskin heinäkuun aikana täysin uusi look ;) Ai niin ja koska väkerrän tätä blogia töissä, niin en nyt jaksa keskittyä oikolukemaan teksiä ja pahoittelen, jos hirveitä kirjoitushäröjä löytyy.

Snobi piknik a'la Joanna & Maria

2009-04-29T14:47:00.016+03:00

Olimme sunnuntaina kevätpiknikillä Leppävaaran urheilupuistolla ja nautiskelimme muun muassa parmankinkkua, vuohenjuustosalaattia ja ciabattaa. Lisäksi yllätyspaketti tyydytti herkun nälkäiset suumme. Juomaksi kelpasi tosin vesi, johtuen toisen osapuolen lauantai-illasta. Nautimme auringosta ja teimme kevätbongauksia. Kuvat kertokoon tarinan puolestamme. Maria oli myös ostanut viikunabalsamicosiirappia salaattikastikkeeksemme, kiitos Stoccan "ruoka-homon". Hyvää oli ja massut täyttyi terveellisestä piknikruoasta. Suosittelemme lämpimästi.

Kevätbongaus! BONGAA PUPU!

Julistamme myös pussikalja-kauden avatuksi, julistustamme tuki myös luontolöytömme Kurkosiksari. Salaatin ohjetta voi kysellä sähköpostilla, jos herätti kiinnostusta. Kuteet on mitä on, eikä niistä sen enempää. Hauskaa vappua kaikille lukijoille! Emme luultavasti postaile lähiaikoina kovin ahkerasti, Joanna muuton ja Marian töiden vuoksi.

Ite tein Marian naaman!

2009-04-26T21:59:00.008+03:00

Tiptoesin Saaran kilpailun innoittamana värkättiin (no mä tein) Marialle sekoboltsi meikki. Ideaa ei oikeastaan ollut, kunhan ryhdyin räpeltämään jotain. Kuvat ei kyllä valitettavasti tee oikeutta meikille, ihan oikeasti! Pitäisi olla ammattikuvaaja ja välineet, että saisi kaikki sävyt ja sen "energian" kahlittua. Kun ei niin ei. Tällaisia otoksia kuitenkin saatiin. Osaa on photaroitu, osaa ei. Arvatkaapa mitä on?

1.Kuva: Paljon kiiltoa ja strasseja, kuorutettuna pinkeillä ripsillä

2. Kuva: Anonyymi auringonpalvoja 3.Kuva: Guess what I'm thinking? 4. Kuva: Would you... 5. Kuva: Scream! 6.Kuva: Happy Heart (vasen silmä)

Ripset on ostettu punanaamiosta muistaakseni, strassit ovat Sokokselta ja sydänstrassi askartelukaupasta. Meikit ovat ties mitä ja mistä, laidasta laitaan. Ohjeita tällaisen tekoon en luultavasti ryhdy tekemään, olen liian laiska ja se veisi ilman kuvaajaa tuhottoman kauan aikaa. Lisäksi muistutettakoon, en ole ammattilainen, joten metodini ovat täysin itseopittuja... Noihin ripsiin (varsinkaan oikean silmän suhteen) en ollut täysin tyytyväinen, mutta en jaksanut sitten enää säätää enempää. Mitäs tykkäätte?

Tuunattu takki a'la Joanna

2009-04-26T14:00:00.000+03:00

Kuvat kertokoon tarinan taas turhien sanojen puolesta. Halusin takista enemmän mun näköisen ja muutoinkin olin ehkä hiukan kyllästänyt Espritin takkiini, vaikka se yksi lemppareistani onkin. Halusin siihen lisää tyttömäisyyttä ja "väriä".

Tässä takki ilman mitään muokkauksia. Alanurkassa näkyvätkin jo tuotteet, joilla takkia lähdin muokkaamaan.

Tuunauskohteiksi valitsin ala- ja ylätaskujen läpät...

...hihansuut...

... ja läppien yläreunat. Ostin tällaista luonnonvalkoista pitsiä Japanista, mutta vastaavankaltaista löytää varmasti Eurokankaasta tai muusta nauhoja myyvästä kaupasta.

Nämä kukat ovat Kiotosta, yhdestä lahjatavarakaupasta. Näissä on kätevä tarra-liimapinta takana. en ole täysin varma onko nämä tarkoitettu tekstiileille vai johonkin muuhun, mutta ajattelin kokeilla riskillä silittää ne "kiinni". (japaninkielen taitoni eivät vielä riitä asian selvittämiseen)

Esivalmistelin taskujen reunukset ompelemalla ne muotoon ennen paikalleen kiinnitystä. Oli muuten todella hyvä idea, muutoin olisivat olleet vielä enemmän epäistuvat.

Hihansuihin ei tarvinnut kuin laittaa nuppineuloilla kiinni.

VALMIS!

Takki sai mielestäni selvästi tyttömäisemmän lookin näinkin yksinkertaisella toimenpiteellä. Jos nyt jossain vaiheessa kyllästyn noihin pitseihin, ne on helppo purkaa pois. Eli sellainen tästä nyt tuli. Mitäs tykkäätte? Mä tykkään, en kai jo sanonut sitä? o_O?

Etsitään erikoista ja taitavaa nuorisopsykiatriaan erikoistunutta terapeuttia

2009-04-25T20:00:00.001+03:00

Helmikuun 15. päivä kirjoitin näin: "...rehellisyyden nimissä lääkäri kertoisi minulle luultavasti että olen uupunut ja ehkä jopa, että kärsin keskivaikeasta masennuksesta."

Keskivaikeata siitä ei tullut, onneksi. Muutoin söisin luultavasti masennuslääkkeitä, cipralexia (yök). Ei siinä että lääkkeiden syömisessä olisi mitään vikaa tai etteivätkö ne olisi hyödyllisiä masennuksen hoidossa. Minulla ne eivät olisi toimineet, en koe olevani masentunut. Olen pelkästään fyysisesti väsynyt, tai no ehkä tässä vaiheessa pitäisi luonnehtia sitä sanalla olin enemmän. Sain numeron depressiohoitajalle, jonka luona olen käynyt nyt neljä kertaa. Neljä tavattoman maagista ja ratkaisevaa kertaa. Vasta nyt alan ymmärtää taustojani ja sitä miten suuria kokonaisuuksia traumat voivat olla. Sitä saattaa ajatuksissaan sanoa toiselle, että ymmärtää, mutta ei voi millään tasolla käsittääkään millaisista ongelmista on kyse. Jokainen meistä on kokenut asioita, joku suurempia ja joku pienempiä, mutta ne vaikuttavat meihin ja henkiseen minäämme.

Moni luonnehtisi minua itsevarmaksi ja ulospäinsuuntautuneeksi. Ehkä olenkin sitä, mutta vain ulkoisesti. Tällä hetkellä kärsin hyvin suurista ongelmista oman vartaloni kanssa. En tunne oloani hyväksi tässä lihassa, rasvassa ja nahassa. Kaikki kertoo tarinaa ahdistuksesta ja masennuksesta, kykenemättömyydestä hallita tilannetta. Haluaisin ne kuusi kiloa pois nyt ja äkkiä, mutta ne eivät lähde, eivät tietenkään, kun ulos lähteminen kiinnostaa vieläkin yhtä paljon kuin koiran kakan noukkiminen pihamaalta. Varsinkin kun koira ei ole edes oma. Sitä paskaa on kuitenkin lapioitava ja likaiseksi uskallettava tulla, saippua on kuitenkin onneksi keskitty. Tämä blogi on ollut jollain tasolla henkireikä, tapa ilmaista itseä, olla se jota haluan olla. Ainut vain että en mahdu siihen muottiin johon haluaisin. Näen itseni hyvin epäsopusuhtaisena ja lihavana, kukapa ei painon noustua rajusti. Syynkin kyllä tiedän. Ruokailutottumukseni ovat olleet jo reilun vuoden verran päin honkia, eikä huonoista tavoista ole helppoa päästä irti. Olen sokerirotta, pullahiiri ja rasvahilleri. Rakastan hyvää ruokaa ja olutta. Hmm... Elämästä pitäisi silti saada nauttia, eikä kaikesta hyvästä saisi luopua. Tämä on sitten taas ristiriidassa syyllisyyden kanssa, jota tunnen syömisestä. Jos syön jonkun seurassa jotain hyvää, tunnen kuinka nahkani venyy ja rasvasolut laajenevat sen alla. Salaa syödessä näin ei ole. Siksi kai olenkin lihonnut niin rajusti. Salaa karkkipussin ostaminen ei aiheuta mielipahaa, vaan sokerin maku suussa saa olon rauhoittumaan. Hallitsen tilanteen, olen se joka päättää mitä kurkusta menee alas. "Eihän nyt yksi pussi mitään tee." Kunnes tajusin, että syön huonosti. TODELLA HUONOSTI. Ruoanlaitto on ihan mukavaa, mutta en saa siitä sen kummemmin mielihyvää. Miten helppoa onkaan sortua siihen pakastepizzaan, ranskalaisiin, valmisruokiin ja jättää tekemättä salaattia lisukkeeksi. Tässä taloudessa olisi asiaa Hanna Partaselle. Motivaatiosta ei ole loppujen lopuksi puutetta, ainostaan henkisestä jaksamisesta. Nälkä kun ei ole masennuksen paras kaveri, ainakaan minun luonani.

Sitten se vihoviimeinen seikka, jonka olen itsestäni tajunnut. Haluanko tehdä paikkoja paikkojen perään, tavata ihmisiä 15 minuuttia ja yrittää toteuttaa hoitotakuuta. En luultavasti. Ihmisten kanssa oleminen on minulle helppoa, puhuminen ja auttaminen. Terapeuttini kysyi minulta toissakerralla, että olenko koskaan harkinnut psykiatriaa alana. Vastasin, etten ole sulkenut mitään vaihtoehtoja vielä pois. Kaikki ovet ovat minulle yhtälailla auki. Samaa kertoi MOL:in AVO-ohjelma, joka auttaa vastaamaan kysymykseen "mitä haluaisin/tekisin isona?". AVO-ohjelman mukaan, vaikka yritin tehdä sen täysin objektiivisesti ja neutraalisti, psykiatri olisi soveltuvuuden, kykyjen ja kiinnostuksen mukaan se ammatti, jossa pärjäisin parhaiten. Hammaslääketieteelisen pääsykokeeseen lukeminen on jäänyt, mutta ei sen takia etteikö minua kiinnostaisi hammaslääketiede, vaan siitä syystä että ensin minun on hoidettava itseni. Osattava olla terveesti itsekäs. Tällä hetkellä nautin keväästä, auringosta, uudesta kodista ja siitä tiedosta, että kyllä asiat järjestyvät. Niiden pakko, olen liian ihana, hyvä ja juuri sopiva sellaisena kuin olen, että asiat menisivät enää huonommaksi. Jos menevät, niin sitten vaan harjoitellaan pitämään itkua ja kiristelemään hampaita, ja ennen kaikkea purkamaan se paska ennen kuin se tukkii systeemin.

Nyt menen jatkamaan pakkaamista ja muuton valmistelua. Tsemppiä kaikille kanssasisarille (kiitos anonyymille kommentista aiempaan) ja ehdottomasti myös -veljille. Tytöt omivat etuoikeuden tunteiden julkistamiseen, mutta teillekin urapaineet ja ulkonäkö ovat varmasti yhtä suuri ongelma. Yritän huomenissa saada tuunatun takin kuosiin ja ottaa siitä kuvia.

Koruinventaario vol. 3

2009-04-24T18:37:00.001+03:00

Seuraavaksi sormukset ja rintaneulat, joita ei ole kovin paljon. Varsinkaan jälkimmäisiä. Näistä ei ole mitään sen kummempaa sanottavaa ja esittelenkin nämä osittain tehdäkseni kokonaisluotaavan katsauksen koruarsenaaliini. Rintakoruja toivoisin omistavani enemmänkin, olen vasta nyt tajunnut pikkuhiljaa miten hauskoja kavereita rintakorut voivat olla. Varsinkin runsaina kasoina... Ehkä tulevaisuudessa... kirpparille voisi vaikka suunnata sunnuntaina, missäköhän olisi paras paikka.

Elikkäs, suurin osa näistä on joko lahjaksi saatuja, perittyjä äidiltä, kummilta tai itse väännettyjä (no okei yksi vain ja sekin on tuo ensimmäinen vasemmalta). Mun lempparit on merkitty tuollaisella vaaleanpunaisella kukkasella. Miksi ne ovat kivoja? Ehkä siksi että ne vain näyttää kivalta? Ei liian syvällistä analyysia mielipideasioista. Ai niin, näitä on siis tosiaan nämä säälittävät 15 kappaletta, kaksi unohtui kuvaussessiosta, mutta ne ovatkin enemmän sellaisia kukka-hius-härpäkkeitä. Ihania sellaisia kuitenkin. Ehkä laitan ne joihinkin asuihin, joskus. Tykkään ihan pipona sormuksista, mutta pääasiassa vain hopeisista, as you can see-ee! Sama homma kuin edellisissä, kukalla merkityt on niitä suosikkeja. Tähditetty on erikoistapaus, koska ko. sormus on isäni tekemä. Mä en tiedä mistä se keksi ryhtyä tekemään sormuksia vieheiden ja perhojen sijaan, mutta mua se ei haittaa lainkaan. Tuo sormus on älyttömän ihana kun se on matta ja (Stellismi) rouhea. Tuo Kalevalakoru sormus on niin nähty, mutta silti niin ihana. Se ei tarvitse mitään sanoja taakseen, pelkkä katsominen riittää. Keskimmäinen sormus kivellä on lahja kun täytin... miettii.... kai kaksitoista. Se on ollut mulla siitä asti, mutta pari vuotta sitten se meni poikki ja olen vähentänyt sen käyttöä ettei murru toisestakin kohdasta. Pitäisi viedä kultasepälle huollettavaksi. Sitten kun mulla on rahaa. Mun maku sormusten suhteen on kauhean vaihteleva ja siksi fanitankin välillä tuollaisia yksinkertaisia perusormuksia ja välillä sitten todella monimutkaisia (kuten tämän yksinkertaisen alla). Juuh. Kaikki nuo on hopeaa. Tässä on sitten näitä "tilpehööri" koruja Pääkallosormus on peritty isiltä, sen viereinen musta/tummanruskea on puinen ja ostettu viime vuonna AnkkaRockista samoin kuin seuraava helmiäinenkin. Molemmat ehdottomia suosikkeja! Mitäköhän tyyli-ihmiset sanoisi noin massivisista koruista mun pituisella ihmisellä. Blaah! Timantti-helmi-röpelö-sormus on ostettu joskus Galadriel asua varten, sormus on mulle kokoa liian suuri ja se on ostettu H&M:ltä. Viimeiset kaksi vielä jäljellä, eli kukkasomisteinen on lahja Japanista ja muovinen sydän hässäkkä on joskus vuonna nakki saatu jostain pääsiäismunasta tai niistä automaateista mihin laitetaan 20 c tai vastaavaa. Tiedättekö, siis ihan lasten juttu! En raaskinut heittää pois, kun vahingossa löysin sen roinistani. No sitten viimeiseksi, vaan ei vähäisimmäksi mun delfiinit! Rakastan delfiinejä ja siksi tällainen sormus, jota voi kuvata sanalla mauton, mutta silti niin rakastettava. Reissussa rähjääntänyt, mutta silti rakas. Tämäkin on joltain festareilta. Seuraavaksi suurin urakka eli kaulakorut, sitä odotellessa hauskaa perjantaita.

Ai niin...

2009-04-23T22:22:00.003+03:00

...tää biisi soi mun päässä nyt jo toista päivää, eli pakkohan se oli tännekin laittaa :D Aivan loistavaa!!!

Asua ilman kameran itselaukaisinta!

2009-04-23T21:59:00.007+03:00

Mulla on tänään ollut harvinaisen hyvä päivä :) Töissä meni mukavasti (tosin joudun aloittamaan duunit noin puolitoista tuntia normaalia aiemmin) ja duunin jälkeen pääsin nauttimaan ystäväni Tuulin ja hänen avokkinsa kokkailuista. Pyynnöstäni he valmistivat (no okei Tuulin mies lähinnä valmisti) suurta herkkuani eli soijavindaloota, mums. Kiitos Tuulin sain myös vihdoin otettua kunnollisia päivän asu kuvia ulkona, eli tässä niitä nyt sitten tulisi.

Perus-Maria (ja mites toi juurikasvu?!?)

Hieman asiallisempaa... ...tai sit ei! Ja mähän en v***u ole sellainen tyypillinen muotibloggari, joka valittaa et "mul on iso perse, niisk!" Takki: H&M Trend Vyö ja huivi: Pieces (Veromoda) Kengät: Vagabond Bolero: Pieces (Veromoda) Toppi: GT Käsikorut: Pieces (Veromoda) Aurinkolasit: Versace Soijavindaloo on herkkua!!! Onnellinen ruokalija :)

Sain muuten tänää myös kuvattua Tuulia ja sovittiin, että teen hänestä blogiin ystävien tyyli-jutun, jossa hän myös asun lisäksi esittelee muutamia lemppari asusteitaan ja kysin häneltä myös muutamia kysymyksiä hänen tyyliinsä liittyen. Että sellaista esittelyä olisi sitten mahdollisesti luvassa viikonloppuna.

meikki a'la Joanna

2009-04-22T20:17:00.015+03:00

Lukijan toiveesta toteutin Joannan meikki-vinkin. Tosiaan en ole mikään pro-meikkaaja, vaan ihan tavallinen kaduntallaaja, jolla pensselit ovat jollakin tasolla hyppysissä. Luontaisesta taiteellisuudesta on ollut paljon apua harjoittelussa ja näin ollen käytänkin kasvojani lähinnä tyhjänä kankaana. Ennen kaikkea pyrin omissa päivä- ja iltameikeissä luonnollisuuteen, koska ihoni on lähes virheetön (miksi siis pilata sitä järjettömällä pakkelilla). Ylipäänsä uskon siihen että vähemmän on enemmän. Virheettömyys ei ole tietystikään absoluuttistä kiitos ihanaisen couperosan poskissa ja nenänpielissä, ja satunnaisten finnien/valkopäiden. Kuitenkin. Osaan meikata omat kasvoni mielestäni kivasti, mutta en usko että pystyisin läheskään samanlaiseen suoritukseen muiden kasvoilla. Kannattaa ehdottomasti soveltaa näitä vinkkejä itselle sopiviksi. Kaikki ei käy kaikille!

Aloita siis puhtaasta ihosta ja nypityistä kulmakarvoista, tämä on kaiken A ja O, kosteuta myös kasvojen iho ennen meikkaamista. Mielellään n. 30 min ennen meikkaamista, jotta voide ehtii imeytyä. Jos voide unohtuu, niin omasta kokemuksesta sitä ei kannata laittaa muutamaa minuuttia ennen meikkaamista. Mulla käy yleensä ainakin niin, että meikkivoide ei silloin pysy paikallaan vaan hieroituu oudosti raidoiksi.

Itse on noudata "nypi edellisenä päivänä välttääksesi punoitusta"-ohjetta, koska olen laiska, enkä osaa suunnitella tulevaa niin tarkasti, joten nypin kulmat vaikka juuri ennen meikkaamista. Ei ole koskaan ollut harmia tuosta.

Sitten tähän asiaan joka jakaa mielipiteet. En halua meikata itse keinovalossa, jos luonnonvaloa on tarjolla, joten kannettava peili on tähän kaikkein paras.

Sitten asiaan. Pohjustan "kunnon" meikin aina tällä Lumenen triolla. Seuraavasta kohdasta käyvät ilmi paikat joihin tököttiä laitan.

Eli 1. poskille peittämään punoitusta ja 2. luomille peittämään sinisyyttä ja pohjustamaan luomiväriä.

Meikkivoide ja ihon sävyn heleyttäjä ovat paras keksintö ikinä. Meikkivoiteesta ei tule liian peittävää nämä yhdistämällä.

Toiset tykkää tytöistä ja toiset pojista, minä tykkään sienien sijaan käsistä ja sormista, eli sekoitan meikkivoiteen sävyttäjään kämmenselälläni.

Tästä sitten voidaan taas olla eri mieltä, mutta levittämiseenkin käytän sormiani. Puolet kasvoistani (vasen) on pohjustettu ja toinen puoli ei. Huomaatko eron?

Sitten valokynää, jos jaksan.

Näihin paikkoihin kynää laitan ja sitten tietysti tasoitetaan, sormin.

Mikä tahansa irtopuuteri käy, en pidä kivipuutereista tehdessäni meikkiä, mutta korjailuun ovat ehdottomia.

Nyt pohjan pitäisi olla valmis.

Sitten korostaminen, eli aurinkopuuteria itse käytän M.A.C:in aurinkopuuteria. Sävy kannattaa TODELLAKIN valita henkilökohtaisten mieltymysten mukaan.

Laita aurinkopuuteria siihen kohtaa poskella johon tulee luonnostaankin "kuoppa", tai posken korkeimman kohdan alapuolelle. Kala-ilme (vedä posket sisään, kuin imisit pirtelö pillillä) paljastaa yleensä sen "matalimman" kohdan.

Tässä vielä spotit joihin itse laitan lähes aina aurinkopuuteria, eli posken puoliväliin, leukakulmaan ja leuankärjen alapuolelle. Korostavat luita kai jotenkin. Dunno!

Poskipunaa! Antaa kumma kyllä tajuttoman terveen Lookin.

Tää on se fisuilu juttu, mutta tää helpottaa myös poskipunan levittämistä posken korkeimpaan kohtaa. Kannattaa bongailla lehtiä ja levittää punaa vähän fiiliksen mukaan. Ei se niin tarkkaa ole.

Toinen kikka, hymyile todella leveästi, jolloin posket nousee ylös ja sitten niihin on (kai) helpompi sutia punaa luonnollisesti. Mulla on siis aika voimakkaat poskipäät, niin homma on lasten leikkiä.

Pohja kokonaan valmis ja tähän kun lykkäsi ripsarit ja rajaukset niin olisi aika täydellinen päivämeikki.

Tässä luomivärit joita sitten päädyin käyttämään. Eli perusperiaatteeni on käyttää kiiltäviä, jotta häivyttäminen on helpompaa. Merkillä ei ole mitään väliä, oikeastaan vain värillä. Oli kyseessä parin tai parin kymmenen euron tuote, niin tulos voi olla samanlainen. Numerot helpottakoon nyt vain tätä tekemistä.

Itse käytän siveltimiä, toiset tykkää aplikaattoreista voimakkaamman sävyn takia, minä joskus, mutta en yleensä.

Pohjalle siis laitoin numeroa 1 ja liikkuvalle luomelle ulkonurkasta kohti sisänurkkaa puoleenväliin numeroa 2. Häivyttelyä ja sitten seuraavaan vaiheeseen.

Numeroa 3 saa laittaa runsaasti kulmakarvan alle ja kohti tummaa liikkuvalla luomella. Tätä ei mielestäni voi oikeastaan olla liikaa.

Eli näinikkäästi!

Ja sitten vielä liikkuvan luomen sisänurkkaan. Ihan rohkeasti vain.

Seuraavasti nro. 4.

Tätä laitan luomivakoon, tehdäkseni syvyyden tunteen.

Tasoitellaan häivytyssiveltimellä tai sormin. Molemmat toimii.

Sitten samaa ruskeaa alaripsien tyveen puoleeväliin asti ja loppu (keskeltä sisänurkkaan) nro. 3:lla.

Sitten vielä nro. 2.

Eli lisäsin väriä, kun tuntui että olisi jäänyt muuten liian hailakaksi. Tätä silleen samalla tavalla kuin alussakin. Ja taas häivytetään kunnolla. Ja sitten pitäisi olla valmis silmämeikin suhteen, lukuunottamatta tietysti ripsiväriä, jonka laitan aina toiseksi viimeiseksi.

Kulmakarvat kehystää aina silmiä, joten niihin pitää laittaa väriä. Mun kulmat on luonnostaan TODELLA vaaleat, joten Lumenen melkein vaalein kynä on mulle juuri passeli. Taitaa olla numero 3 ja joku hmmm-vaalea.

Sitten ripsien kimppuun. Järjestyksessä oikealta vasemmalle.

Ripsien taivutus... joo.

Pohjustusmönjä, jota ei valitettavasti saa Suomesta, mutta Shiseidolla taitaa olla vastaavanlainen tuote, joka tosin on aika suolaisen hintainen (25-30e). Mutta minkäs teet.

Vasemmassa silmässä pohja. Huomaa ero ripsien pituudessa.

Sitten MaxFactorin MasterPiece Mascara, tämä on luottotuotteeni.

Vasen vs. Oikea.

Lopuksi megatuuheuttava (jeah right) DiorShow. Tämä erottelee kivasti ja tuuheuttaa, ehkä tää on vain joku rituaali lähinnä.

VALMIS! Vertaa taas vasen ja oikea.

Lopuksi sitten punaa ja kiiltoa. Homma on melkein valmis.

Tässä lopputulos. Homma taitaa olla aika selvä näillä ohjeilla. Helppoa kuin heinänteko, aikaa kului n. 15 min.

Jos tulee mieleen kysymyksiä tai jos unohdin mainita jonkun tuotteen, niin kommenttiboksi on auki. 24h vuorokaudessa. o_O?

Radalla pääsiäisenä 11.4

2009-04-19T20:28:00.005+03:00

Pitkästä aikaa tähtäsimme Marian kanssa radalle ja suuntana oli Apollo. Kuvat kertokoon tarinan puolestamme ja huolehtikoon tarvittavan ilmapiirin luomisesta. Olkoos hyvät, meillä oli hulvattoman hauskaa ja Joanna juoksenteli täystuiterissa vielä onnistuneesti junaan, eikä myöhästänyt. Maria suuntasi taksijonon suuntaan ja kiitti kohteliaasti sillä hetkellä paksua kukkaroa. Arjen luksus on paras asia IKINÄ!

BAMBI EYES

Somemotherfuckingbitch

Skumppaa a'la Joanna

Skumppaa a'la Maria

CUTIE!

SEXY, GRRR!

Joanna syö mikin ja...

...Maria vain laulaa siihen.

Miten niin se loppui jo?

Ilme puhukoon puolestaan.

Päivän asu (+Marian rikkinäinen vaatekaappi)

korsettitoppi, H&M

vyö, GT

hame, GT

(kengät, Japani)

Päivän asu (+tHe iLmE) mekko, Vila

vyö, Pieces

(sukkahousut, Wolford)

Taidekuva vol. 1 (Joanna kamerassa on outo zoomi)

Taidekuva vol. 2 Vain Yhdet (kts. ylempi kuva)

Perusmeininki

Ja ilta lähenee loppuaan...

...mutta sitä ennen varoituksen sana, ei näin lapset, ei näin! Ilta toimi tosin kuin junan vessa, joten jos sitten ihan vähän kuitenkin. Viisaus on kuitenkin järkevää pitää mielessä.

Lisäksi kts. video meiningeistä.

Video Radalta...

2009-04-19T20:00:00.003+03:00

Koruinventaario vol.2

2009-04-18T23:00:00.004+03:00

Sama homma jatkuu, eli vaaleanpunaisella sydämellä somistetut on tehty itse. Laskeskelin, että tässä ensimmäisessä kuvassa olisi n.50 rannekorua, joista esimerkiksi alimman rivin kasat olen laskenut yhdeksi koruksi. Hienoa... hmm.. ja no sitten toisen kuvan hopea-/kultarannekoruja on kahdeksan ja kaikkein oikeimmassa reunassa olevat ovat nilkkakoruja. Joutuivat nyt tähän samaan kuvaan. Listaan lempparit, koska suurin osa on kerätty ties mistä. En todellakaan muista ostopaikkoja yhtä hyvin kuin korvakorujen kohdalla. Anyways, rakastan rannerenkaita, mutta koska ranteeni ovat aika kapeat ja käteni pienet, suurin osa tavallisten kauppojen kamoista on liian suuria. En tajua miksi niistä tehdään aina niin suuria että tippuvat käsistä.

Tykkään hirveästi nahkaisista rannekkeista ja tuollaisista ryppäistä (yllä) ohuita rannekoruja. Jotenkin vain määrä tuntuu korvaavan laadun tässä asiassa. Mitä enemmän sitä parempi. Aika epäsopivaa useiden muotioppaiden mukaan lyhyisiin käsivarsiin ja lyhyeen mittaan. Blaah minä mitään muotioppaita luen. Tuo leveä metallinen ranneke on yksi lemppareistani. Muut lempparit löytyvät yksittäiskuvina alempaa. Tässä ovat kaikki "hienostelu" hopeakorut, vaikka en koekaan näitä mitenkään erityisiksi. Tuo kalevalakoru rannekoru on kyllä todella hieno ja rakastan sitä todella paljon, mutta en uskalla käyttää sitä juurikaan etten vain hajota/hukkaa sitä. Tilpehöörikorun vieressä oikealla olevat ketjut on ostettu Thaimaasta, josta saa aika edullisesti laadukkaista hopeakoruja. Suosittelen lämpimästi tsekkailemaan tarjontaa turisteillessa, varsinkin jos pitää hopeasta. Tää on niin laamaa, ketä kiinnostaa kenenkään täysin tuntemattoman korut. No ehkä vertailun vuoksi? o_O?

Nämä ovat intiasta, ja rakastan näitä yli kaiken, ainut vain että eivät ole kovin kestäviä ja tästäkin määrästä jo puolet on hajonnut, eli näitä oli joskus kauan sitten TODELLA paljon.

Tämä on löytö kierrätyskeskuksesta Helsingistä, taisi maksaa euron tai kaksi, en musita, mutta pidän tästä todella paljon, vaikka olenkin sitä ehkä hiukan vähän käyttänyt.

Tämä koru on puoliksi itse tehty ja puoliksi valmis, eli ketju on valmis, samoin lukot ja niin päin pois. Liitin siihen itse, Japanista ostetut, täyshopeiset killutimet hopealangalla. Pidän todella paljon juuri tämän tyyppisistä hörhellyskoruista, harmittaa vaan etten löytänyt Japanissa ollessani tätä helmikauppaa jo aiemmin, olisin ostellut PALJON enemmän kaikkea tällaista kviaa sieltä.

Mitä pidätte näistä mun ns. lempikoruista? Mikä on teidän suosikkinne?

Koruinventaario vol. 1

2009-04-17T19:12:00.005+03:00

Muutama viikko sitten päätin jostain hullusta päähänpistosta järjestää ja selvittää kaikki koruni ja ottaa niistä valokuvat, jollain tasolla myös itse löytääkseni helpommin asuun sopivat korut. Mieleen tuli tietysti myös tehdä tästä postaus, koska olen aina halunnut esitellä kaikki varsinkin omatekemät koruni. Tässä ensimmäisessä osassa esittelen korvakoruni, lukuunottamatta pieniä nappeja, jotka ovat sen verran mitättömiä etten viitsinyt nähdä vaivaa joiden hopeapalluroiden ja helmikorvakorujen esittelyyn. Kaikki vaaleanpunaisella tähdellä merkityt korvikset olen tehnyt itse, lukuunottamatta perhokorviksia kuudennessa kuvassa, jotka ovat isäni tekemät. JEIJ! Tässä kuvanotto hetkellä 65 paria korvakoruja, koska nyt niitä on ruhtinaalliset 66, koska en ole ehtinyt esitellä viimeisintä paria, niin teen sen jossain vaiheessa. Väriskaala on siis mustasta valkoiseen, kaikkea löytyy, melkein. Violettia ei, kun se ei tosiaan ihan lempiväreihini kuulu, eikä oikeastaan oranssiakaan. 65 parista 37 paria on itse tehtyjä.

Käyn korvikset läpi niiden hankintapaikan mukaan aina vasemmasta ylänurkasta oikeaan alanurkkaan, eli tässä kuvassa 1. kirppari 2. Indiska 3. Indiska, nää oli yksi kesä todella paljon käytössä 4. omatekemät 5.-6. H&M

1. Indiska, alekori.. en tiedä miksi ostin edes näitä koskaan 2.-6.omatekemät (6. cernit massasta näprätty)

1. omatekemät 2. H&M, rakastan näit boheemeja korviksia 3. omatekemät 4. H&M kts. kohta 2. 5. -7. omatekemät, tykkäänkö jotenkin vihreästä?

1.-4. omatekemät 5.Indiska 6.-7.omatekemät 8. Ninja 9.omatekemät 1.-2. H&M 3.-7. omatekemät, yhdet näistä vikoista punaisista tein kun olin hukannut lähes samanlaisen parin. No sitten löytyi hukkunut parikin, siksi nuo 6. ja 7. on niin samankaltasia.

1.H&M 2.omatekemät, en ole kertaakaan käyttänyt. o_O? 3. SecondHand kummitädiltä 4.-5. isin tekemät 6.-7. omatekemät

1.-4. omatekemät, nuo höyhenhärpäkkeet olivat ekat muotoaan.

1.omatekemät 2. Seppälä 3. Lindex (muistaakseni) 4.omatekemät

1.-2. omatekemät 3. Lindex 4. Seppälä 5. omatekemät 6. Japan

Mitäs piditte näistä koruista, kaikki on aika peruskamaa. Lähinnä mua kiinnostaa nuo itsetehdyt korut, mitä mieltä olette, onko yhtään syytä olla ylpeä. Olisin vaikka te ette olisi samaa mieltä. *lälläslää* Seuraavaksi varmaan käsikorut, joita on paljon vähemmän, kuin korvakoruja.

Risteilyltä

2009-04-16T21:00:00.002+03:00

LAISKOTTAA! Tässä pari kuvaa meiningeistä. Eli aika tuimana lähdin liikkeelle, mutta matkalaukkuun matchaavat popot oli kyllä ihan päätös. Sitten Tosiaan EI Menty Viikkarilla. Tavaroiden purkaminen voi olla hauskaa, jos laukku on iloisen värinen. Sitten ruoka-etkoilu-juomana skumppaa. Tämän jälkeen buffettiin ja ahtamaan itseensä herkkuja, lukuunottamatta TODELLA PUNAISTA rasvakalan mätiä, yök. Maistui pelkästään suolaiselta. Tämän jälkeen kiertelimme paria kauppaa, mutta en löytänyt mitään mieluisaa. Vielä. Sitten jälkkäri juotavaa eli Irish Coffee, elämäni ensimmäinen, NAM! Sitten pitikin jo suunnata hyttiä kohden, pitihän seuraavana aamuna olla kuoseissa. Tosin ennen nukahtamista piti vielä kapinamielisesti juoda Vodkaa lämpimänä ja yskänlääkettä, kiitos jonkun mother-fucking-limayskän takia. Kiitos tästä! (seuraa nuolia tarinan mukaan.)

DAY TWO! Eli Shopping Shopping. Tässä päivän asut, koska ostokset olenkin jo esitellyt. Paitsi tietysti ensi kesän kesätuoksuni. JOKA ON SIIS MELKEIN ÄLLÖN MAKEA, mutta silti niin sweet! Mutta joo, kampaus oli puristeltu rantatukka, joka onnistui yllättävän hyvin, pelkällä lakalla ja muotoilusuihkeella.

Päällä vasen kuva:

Cambridge t-paita, Cambrigde shop

kukkapaita, Japani

farkut, H&M

vyö, H&M

kengät, SecondHand (Annu)

kukka hiuksissa, Japani

korvakorut, festarit

hopeakaulakorut, sieltä täältä

Päällä oikea kuva:

neuletakki, Carlings

satiinipaita, H&M

hame, KappAhl

kengät, Bianco

korut, Ibero

Tukholman tuliaisia

2009-04-15T18:44:00.003+03:00

Tultiin tänään puoli yhdentoista maissa kotiin. Koomailin puoli kahteen asti, kunnes lähdin terapeutin luokse. Hmm.. suunnittelin postailevani innokkaasti koko päivän, mutta vaikuttaa vahvasti siltä että saatte tyytä nyt vain tällaiseen pikaiseen, varsin pinnalliseen analyysiin Tukholman reissusta. Kävin shoppailemssa lähinnä vain Beyonf Retrossa, josta toivoin löytäväni Cowboy Bootsit omaan makuuni. Ne löytyi ja vähän muutakin. Kuvat kertokoon enemmän kuin tuhat sanaa.

Bootsit ovat Joe Sanchezin, täysnahkaiset ja kuten kuvista huomaa kaipasivat hiukan huolenpitoa ennen käyttöä. Lankkasin ja kiillotin kengät hetimmiten kotiin päästyäni. Hinta 429 kruunua eli n. 39,60 euroa.

Mekot vasemmalta Beyond Retro 279 kr (25,70 e) ja Monki 350 kr (32,30 e)

Molemmat mekot Beyond Retro 249 kr (23 e) ja 299 kr (27,60 e)

Vasemmanpuoleisen mekon kangas on herkullisen herkkä, mutta malli vaatii luultavasti hiukan hellää kättä eli muokkausta. Valkoinen oikealla on täydellinen istuvuudeltaan ja lisäksi viimeistelyltäänkin, jokainen puoliompelutaitoinen tietää ettei tylliä tarvitse huolitella, koska se ei liesty. Laatu on tosin aina hauska juttu.

Vyö, punottu, Monki 200 kr (18,50 e)

Ankkateema jatkuu meidän kylpyhuoneessa, mulla on jo ankkatulppa, -kylpylakki ja -hammasharjateline ja nyt vielä pyyhetelineet ja kynsiharja. Ankat Lager Haus, kynsiharja 35 kr (3,25 e) ja pyyhetelineet 89 kr/kpl (8,20 e).

Sellainen juttu vielä, pakko sanoa. Beyond Retro on kyllä hauska paikka, mutta tuntui jokseenkin ylihinnoitellulta, tosin kyllä sieltä löytöjäkin voi luultavasti tehdä. Suosittelen käymään, jos Vintage/Secondhand tuotteet kiinnostaa. Huomenna ehkä, siis EHKÄ lisää kuulumisia.

Heitä kaveria haasteella

2009-04-14T22:32:00.003+03:00

Mä olen aivan täysin koukussa lookbookiin ja voisin viettää aikaa bongaillessani sieltä asuja ja ammentamassa ideoita vaikkapa tuntikausia. Tällä kertaa en tarkoituksellakaan etsinyt sellaista tyyliä, josta saattaaisin itse kaapata vinkkejä pukeutumiseen, sillä törmäsin yhteen aivan täysin Joannan makuun sopivaan kuvaan.

Pidän toki itsekin kovasti kyseisen tytön lookista, mutta se vaan hehkuu jotain niin tiettyä Joannamaisuutta, ettette arvaakaan. Nytpä siis pelin henki on tämä: Haastaan rakkaan kanssa bloggaajani joku päivä pukeutumaan mahdollisimman samanlaisella tavalla ja ottamaan siitä kuvan tänne blogiin päivän asun yhteydessä. Tiedän kyllä, että Joannan vaatekaapista löytyy paljon elementtejä, jotta kyseinen look saadaan toteutettua, mutta odotan silti innolla lopputulosta :D

Pääsiäisen asu nro.1 ja vähän muutakin

2009-04-14T22:05:00.005+03:00

Nyt kun tässä on tosiaan ollut nää muutamat päivät lomaa, niin on mullakin ollut aikaa ja halua pukeutua hieman paremmin ja jopa napsia asustani kuvia :D

Tässä lookissa olin lauantaina äitini ja kummitätini kanssa dinnerillä keskustassa ja samaisen illan biletysasusta onkin sitten myöhemmin tulossa kuvia (ovat nähkääs Joannan kamerassa). Tosin tällä hetkellä en ole aivan varma haluanko nähdä niitä Joannan otoksia ollenkaan, apua!

korkeavyötäröinen hame vyöllä: GT, raidallinen kauluspaita: GT, helmikorut: sieltä sun täältä

takki: Veromoda, laukku: Zara, huivi: GT, aurinkolasit: Versace

Tänä keväänä päätin myös ensimmäistä kertaa uhmata säiden jumalia ja sujautinkin aurinkoisen päivän kunniaksi jalkaani ballarinat!!! Itselleni ei näissä ainakaan tullut tippakaan kylmä, mutta vielä tässä vaiheessa kaivan ne esiin ainoastaan jos ulkona paistaa aurinko ja lämpötila on sen +10 astetta. Kyseiset popot ovat muuten (ihan kuin joku ei huomaisi) viime postauksessani esitellyt Vagabondin ihanuudet.

Lopuksi sitten vielä kuva joka ei varsinaisesti liity yhtään mihinkään :D Tosin tämä kainalossa vietin sunnuntaina darrapäivää ja tuijotin sinkkuelämää putkessa. Tämä Ben & Jerry's uutuus(vai onko) maku sisälsi vaniljajäätelöä, vaahtokarkkeja ja jääkarhun muotoisia valkosuklaapaloja, voiko enää makeampaa (ja epäterveellisempää) olla :P

Viimeaikojen ostoksia

2009-04-14T21:25:00.004+03:00

Zuppadidui! Mulla oli tarkoitus tehdä tää kyseinen postaus jo hiukka ennen pääsiäistä, mutta päätin ottaa tuon neljän päivän "miniloman" ihan rentoutumisen kannalta, enkä oikein jaksanut keskittyä bloggailuun. Tarkoitus olisikin nyt esitellä viimeaikojen shoppailuita, joita on nyt jo hiukka ehtinyt kertyä... :D Kaikkia en kuitenkaan ole ostanut kerralla vaan aina satunnaisesti ja osa uusista hankinnoista ei päätynyt edes kuvattavaksi asti (en vaan yksinkertaisesti ole aina jaksanut/muistanut). Nyt en myöskään sen enempää jaksa alkaa ostoksiani analysoimaan, joten puhukoot kuvat puolestaan :)

Tässä nyt kuitenkin jotain esimakua siitä, mitä kevät on pikkuhiljaa tuonut Marian vaatekaappiin tullessaan:

Nahkaiset ballerinat: Vagabond 65€

Turkoosi"lörppä"tunika: GT 14,90€

Limenvihreä babydoll-tunika: GT 14,90€

Hiekanvärinen neulemekko: Veromoda 26,95€

Raidallinen kauluspaita: GT 19,90€

Nahkainen vyötäröllä pidettävä vyö: Pieces 34,95€

Pitsinen puuvillajakku (jota Joanna kutsuisi mummon verhoksi :D): GT 29,90€

Kukallinen"hörhelömekko": Mango 35€

Valkomusta super tyttömäinen mekko: GT 34,95€

Pahoittelen muuten ettei huonolaatuinen kamerani (eivätkä myöskään valokuvaajan taitoni) anna vaatteille niiden ansaitsemaa oikeutta, mutta tulette varmasti kyllä näkemään niitä päivänasuissa :)

Nousiko ostoksistani joku muuten lukijoiden mielestä erityiseksi inhokiksi/suosikiksi?

TipToesin Repeat after me-kilpailu

2009-04-13T12:00:00.001+03:00

Marian yllyttämänä päätin osallistua ko. kilpailuun. Alustukseksi vain sen verran, että en ole mitään kouluja käynyt, enkä koe olevani muuta kuin perusmeikkaja. Kilpailu oli kuitenkin mielestäni sen verran hauska ja erilainen, että olihan osaa otettava. Ton meikin jälkeen naaman peseminen tuntui ihanalta. Nyt tosin silmäkulmat ovat sisänurkasta pahasti kuivahtaneet. Hmm.. hinkkasinkohan vähän liian voimakkasti.. o_O?

Että tällaista askartelemisen lisäksi. Auringonvalo joka tulvi ikkunoista, ei auttanut kuvan ottamista, koska siitä tuli koko ajan liian "kirkas", eli se niistä valoista ja varjoista.

Länsi kutsuu Tukholman muodossa

2009-04-13T11:45:00.002+03:00

Hyppisin riemusta ja kuvittelisin näyttäväni todella söpöltä, jos olo olisi sen mukainen. Lähdetään tänään Stokikseen ja tullaan (Me= minä, Mikko, Mikon isä ja äitipuoli) takaisin keskiviikkona. Shoppailurahaa olen luvannut itselleni 300 euroon asti, saa nähdä mitä sillä löytää. Marian suositteluihin nojaten suuntaan mitä ilmeisimmin Beyond Retroon ja muutamaan muuhun hauskaan paikkaan shoppailemaan. Kuvamateriaalia tältä reissulta on luvassa keskiviikkona ja samoin myös mun ja Marian lauantai illasta. Hauskaa oli, vaikkakin yskänpoikanen oli auliin kiitollinen saamastaan tuesta ja kannustuksesta eilen ja tänäänkin. Ha! Uuni naksahti, pitää mennä laittamaan esipaistetut croisantit lämpiämään ja jatkaa tiskaamista, eihän kukaan halua tulla takaisin sotkuiseen kotiin. Askartelupaskarteluista lisää myöhemmin, ehkä tämän viikon lopulla. Hei moi ja nähdään ihanien ostosten merkeissä keskiviikkona... Me so happy is!

Korutaiteilua

2009-04-10T22:00:00.000+03:00

Mua on syyhyttänyt jo pidempään koruilu, mutta en ole saanut aikaiseksi, enkä myöskään löytänyt sopivia koru-ideoita. Selailin muutama päivä sitten erinäisten nettikauppojen valikoimia ja löysinkin muutamia varsin hauskoja malleja. Tosiaan kolusin vasta H&M:n, TopShopin, Gina Tricotin (niiden nettikaupasta ei voi edes siis tilata koruja "Hei kiitti hei") ja Accessorizen kaupat ja aika paljon sain ideoita. En ole tarkoituksellakaan halunnut kopioida koruja täysin, vaan ottaa vain idean omaani. Alla olevan korun perhoset kyllä toivoisin saavani koruihini, mutta omasta valikoimasta ei löytynyt perhosia. Harmi, ovat ihanan naisellisia.

Kaivelin läpi kaikki koruni ja keräilin niiden joukosta, samalla siivoten, kaikkia mahdollisia sopivia juttuja. Lisäksi keräsin rikkinäiset, lähinnä kuminauhalliset, vaihtaakseni laiskistuneet uusiin.

Keräilin ensin ja suunnittelin, millaisia härpäkkeitä haluaisin ja millainen ketju sopisi värimaailmaan. Sitten kiinnittelin rojut paksumpaan ketjuun, jotenkin symmetrisesti.

Ja ta-daa, valmista tuli. Koko rojun hinta lienee 2 euron kieppeillä. Suuri osa on nimittäin kierrätettyä tavaraa. Seuraavaksi korvakorut myös Accessorizen mallistoon perustuen.

Mitä tykkäätte?

Ruokakauppassa ja askarteluhelyjä metsästämässä

2009-04-09T19:36:00.003+03:00

Mä olen tän päivän niiskuttanut ja kärsinyt silmien kutinasta. Bergeleen allergiat, tai joku muu flunssa. Allergialääkkeistä ei tahdo olla mitääna apua, mikä on TODELLA outoa. Noo, mutta elämä on ja tähän on jo niin tottunut ettei tämä oikeastaan edes yllätä. Ärsyttää ryhtyä valittamaan sairastelua, kun joka toinen bloggaaja vinkuu samaa. Ei, mä en ole kipeä.

Ylipäänsä koko hiivatun "muotibloggaajien" valtakunta on täynnä narinaa, on liian suurta pyllyä, liian pienet rinnat, liian lyhyt/ohut tukka, asunnossa ei ole tarpeeksi neliöitä, rahaakaan ei ole tarpeeksi ja sitten nuo kissan-/koirankarvat pilaa kaikki vaatteet. No hei! Henkilökohtainen kyynel. How about it, olkaa tyytyväisiä, Dubaissa rakennetaan ökyhotelleja (jonne me pälliääliöt suollamme rahaa poskettomat määrät) ja sinne rekrytoiduille työntekijöille luvataan hyvää palkkaa, työaikaa joka on 9-17 ma-pe ja hyviä asuinolosuhteita. No entäs sitten todellisuus, palkka on paskaa alle puolet luvatusta, sinulta viedään passi kun saavut ensimmäistä kertaa työpaikalle, töitä teet JOKA päivä yksitoista tuntia, asut n. 10 neliön asunnossa 10 muun miehen/naisen kanssa ja kukaan ei tiedä että sinua orjuutetaan näin. Että narisijat pää kiinni. Puhumattakaan niistä miljardeista(lievää liioittelua) nälkää näkevistä.

Päällä:

valkoinen "t"-paita, Only

valkoinen neuletakki, Vero Moda

farkut, MissSixty

nahkatakki, Carlings

huivi, Tuska 2007 eli festarit

kengät (värjäsin itse), Knox (K-kenkä)

laukku, Fida lähetystori

Da yläosa nyt näkyy vaan vähän paremmin tässä kuvassa, kuin tuossa ylemmässä. Onpa mulla tuima ja sellainen paskarantu nenän alla-ilme. Hulvatonta!

Askarrella paskartelin eilen tai no ehkä toissapäivänä. Inspiraatiot on Accesorizen ja öö--- oisko ollut Urban Outfittersin sivuilta. Ei ollut, oli sielläkin kivoja koruja Wink Wink kannattaa bongailla erilaisista paikoista ideoita. Mutta siis olivat tuolta Top Shopin sivuilta, mutta niistä lisää jatkossa. Huomenna ehkä laitan postauksen tämän korun ja yksien korvisten valmistusprosessista. Yritin metsästää ketjua kaupoista (Anttila, Prisma, Clas Ohlson), mutta taidan joutua rautakauppaan vierailulle. Nyt ei ole siis kyseessä mikään, Sinooperi, Sinelli, Askarelli, Tiimari tasoinen ketju, vaan ihan kunnollinen jota voisi käyttää "lenkkeinä". Näätte sitten. Siihen asti heit ja menen litkimään jääkaapissa kohtapuoleen liian pitkään majaillutta Bailey'sia ja syömään kohta Mikon tekemiä tonnikalapatonkeja (kiitos taas Hanna alias "kotitalousopettaja"n vinkin).

Ai niin, meinasi unohtua. Jokunen aika sitten, joku (anonyymi) kysyi minkä kokoisia vaatteita käytämme, nooh tuohon on mahdotonta vastata täysin eksaktisti, koska merkkien ja mallien kokojen välillä on suurta heittoa. Itse (Joanna) voin rehellisyyden nimissä sanoa että pääasiallisesti vaatteeni ovat kokoa 36-40, housut yleensä tuumissa 29"/30-30"/30. Kengän kokoni on 36 ½, mutta sen kokoisia kenkiä ei saa, joten useimmiten 37 kelpaa. En ole siis mikään taskuvenus, vaan täysin normaalin naisen mitoissa oleva lady, joskin kaipailen teinivuosieni mittoihin harvasepäivä. Jeesh.. muuta kysyttävää?

Paita muuntuu hameeksi

2009-04-06T18:55:00.004+03:00

Pitkien pohdintojen, lievän metsästämisen ja haikalun jälkeen päätin toteuttaa kesäisen valkoisen hameen Marialta saadusta tunikasta. Tunika oli tosiaan Gina Tricotin ja 100% puuvillaa. Tunika on kaunista ohutta materiaalia, joka laskeutuu aika mukavasti, voin kuvitella miten kivalta kangas tuntuu kesäkuumalla. Sitä odotellessa. Onko kenelläkään muulla ikävä intiaanikesiä, jotka voi muistaa lapsuudesta. Aaah! Asiaan siis...

Tässä siis kuva alkuperäisestä tunikasta. Tunikassa oli vielä hauskat röyhelöt jo valmiiksi alareunassa, joten en joutunut tekemään kovinkaan paljon muutoksia.

Virheellisesti tässä lukee vain hiha, mutta tosiasissa tässä on jo ommeltuna yhteen kaksi hihaa eli hihat. Sauma on tuossa keskellä ja tein vain niin, että leikkasin hihat irti olkapäästä ja aukaisin keskisauman. Tämän jälkeen ompelin hihat yhteen saadakseni hauskan "röyhelö" osan hameeseen. Tämä on hiukan "cancan"-tyylinen juttu hameessa.

Sitten leikkasin paidan kainaloiden kohdalta ja kainalosta kainaloon hiukan kaarevasti, saadakseni helman pääosin yhtä pitkäksi. Lisäksi avasin sivusauman, jotta voin liittää hihapalan siihen väliin. Tämän jälkeen valmistelin alushameen suurinpiirtein samaan tapaan, ainoastaan sillä erotuksella että sen tein tavallisesta lakanakankaasta. Lakanakangas on luonnonvalkoista, mutta luulen että pieni kloriittihuuhtelu pelastaa tilanteen ja vaalentaa kankaan paremmaksi. Hinta ei päätä tällä hameella huimaa, koska ostin puolisen toista metriä kangasta ja hinta oli 1,00e/m ja pitsi muistaakseni kolmisen euroa. Eli hinta n. 5,oo euroa. Niin, no ja tietysti tarvitsin kuminauhaa, mutta sitä oli valmiiksi omasta takaa runsaasti.

Kuten jo aiemmin mainitsin hameessa on kiinninnäisenä alushame. Ompelin siis päälliosan ja alushameen yhteen yläreunasta ja tämän jälkeen sitten tein kujan kuminauhalle. Tässä vähän kuvaa alushameen värkkäyksestä. Tässä kuvassa sommittelen pitsiä helmaan. Helma oli ehkä n. 3,5 metriä pitkä, joten jouduin rypyttämään sitä, jotta pitsi riittäisi sen ympäri. Rypytys onnistuu helpoiten valmistelemalla kangas harsimalla lanka siihen ja kiristämällä kangas sitten tarpeellisille rypyille. Asettelin tämän jälkeen pitsin suurpiirteisesti helmaan ja lopuksi ompelin ompelukoneella. Ei hirvittävän ammattimaista, mutta näyttää ihan hyvältä. Olen aika laiska käyttämään mittoja, joten laitoin pitsin varsin silmämääräisesti paikalleen. Ei sitä kukaan kuitenkaa huomaa! Kaiken värkkäämisen ja ehkä n. 2,5 tunnin sähläämisen jälkeen hamonen on valmis. Vielä pesu sillä kloriitilla odottelee, jos jaksan ja sitten tietysti vähän silittelyä, jotta ruttuinen päällikangas laskeutuisi paremmin "peittämään" alushameen. Esittelen teille vielä neulanallen, joka on rentoine sateenkaarineen varsin koominen näky pöydillämme pyöriessä. Sadistista ehkä... pitäisi kai ommella kunnon neulatyyny ja sääliä pehmoleluparkaa. Ylistin hiukan aiemmin äidin Husqvarna ompelukonetta, mutta tässä on "omani" joka on pitkäaikaislainassa äitiltä. Eli minä sain tämän kun äiti sai paremman. TOOOSI reilua. *leikkimököttää*. No ei, meidän yhteispeli tämän Bernette 680 kanssa sujuu erittäin hyvin. Itseasiassa mulla oli enemmän ongelmia tämän koneen kanssa kun vielä asuin kotona, kuin minulla on ollut käytettyäni sitä omassa kodissani. Uskon ehkä sairaalloisesti johonkin epämääräiseen kohtalo-juttuun tai niihin pieniin otuksiin joiden nimi on "joku", kun epäilen sen oikkuilevan kun äiti on samassa taloudessa. Pitää joku kerta esitellä mun KAIKKI värkkäämiseen ja askarteluun liittyvät jutut.

pssst... mä saatan saada oman askartelunurkan, jossa voin pitää ompelukoneen paremmin esillä koko ajan! Hyppii ja pomppii kuin pieni äärettömän innostunut terrieri. Tiedättehän! ^_^ok

Oodi Heidille

2009-04-02T22:30:00.004+03:00

Monia teistä tuskin kiinnostaa tämän postauksen sisältö, mutta itselleni aihe on sen verran tärkeä, että halusin siitä ehdottomasti kirjoittaa. Jo aikoja sitten hyvä ystäväni (ja myös Joannan kaveri) Heidi ilmoitti, että suunnittelee lähtevänsä Bangokiin opiskelemaan vaatesuunnittelua erääseen korkeakouluun ja tämä reissu tulisi kestämään reilut kolme vuotta. Olen kyllä ollut asiasta tietoinen jo ikuisuuden, mutta nähtyäni tänään ja eilen Heidiä viimeisiä kertoja (neidon lento kohti Thaimaata lähtee siis huomenna) oli kyllä tunteet pinnassa ja eilen illalla tunsinkin olevani hyvin surullinen. Toki olen ystäväni puolesta mielettömän onnellinen, mutta tottakai läheisen ihmisen lähtö surettaa, varsinkin kun on kyseessä yli kolme vuotta pitkä aika. Tämä postaus (jossa ei siis ole mitään järkeä) onkin omistettu Heidille ja kertoo siitä kuinka tärkeä ihminen mulle on kyseessä.

Heidi on nyt myös ensimmäinen, joka pääsee tämän blogin ystävien tyyli-osioon, enkä voisi siihen ketään parempaa keksiä. Sen lisäksi ,että Heiska on aivan mielettömän kaunis, hänellä on myös ehkä kaveripiirini räväkin tyyli ja neito näyttää aivan hemmetin hyvältä kaikessa mitä päälleen pistää. Olen myös hyvin pitkälti saanut neidosta sen käsityksen, että hän ostaa juuri niitä vaatteita mitkä hänestä tuntuvat hyvältä, eikä siinä asiassa ole muiden mielipiteillä väliä, GO GIRL!!! :D

Tässä tuleekin myös (neidon itsensä luvalla julkaistuja) hieman kuvamateriaalia neitosen tyylistä (kyseessä bile-look) ja muutama loistava muisto meidän yhteisitä hetkistä (ja niitähän tulee vielä paljon lisää):

"Manne ja Ryssä" laivareissu Stokikseen -06

Tässä sitä legendaarista "perusperjantaita" <3

Lopuksi haluan vielä sanoa Heidille itselleen, että olet aivan mahtava ystävä, hyvä kuuntelija, todella lämminhenkinen ja oikeasti toisista välittävä, varsinainen selviytyjä ja kaiken kaikkiaan ehkä maailman parasta bileseuraa :D Jään todella muistelemaan lämmölllä meidän baarireissuja ja legendaarisia "perusperjantaita". Haluan myös toivottaa sulle aivan mahtavaa reissua ja lupaan tulla Bangokiin vierailulle niin pian kuin mahdollista. Luv u <3

Koska mulla on myös tunteet hieman pinnassa en ole varma jäikö jotain vielä sanomatta, mutta kyllä sä Heiska tiedät, kuinka paljon mä susta tykkään.

WANTED 2: Snake Clutch

2009-03-30T22:51:00.003+03:00

Nonni! Pitihän mun sitten keksiä toinenkin juttu mikä on aivan pakko hankkia mahdollisimman pian, eli pieni käärmekuosinen clutch. Nicole Richien käsivarsilla on kyseinen laukku roikkunut mukana kerran jos toisenkin, mutta itse tyydyn suosilla tuohon Lindexin versioon (suurempi kuva). Itse asiassa taidankin käydä heti huomenna nappaamassa sen töiden jälkeen mukaani (ellei ne mun tuurilla ole loppuneet), sillä laukku sopisi hyvin simppelin pikkumustan seuraksi tulevan lauantain menoihin :)

Lopuksi vielä pahoitteluni siitä, että päivän asuja on omalta osaltani ilmaantunut niin vähän ja yritän parantaa tapani sen asian suhteen (jos te siis ylipäätään haluatte niitä asuja myös mun osalta nähdä). Toisaalta tyylini ei töitten puolesta arkisin ole kovin kummoinen, mutta voisihan sitä jotain piristystä siihen toimisto-lookiinkin keksiä... Who knows.

Kavennetut farkut

2009-03-30T19:00:00.001+03:00

Tajusin vasta näin jälkikäteen, että olisi pitänyt ottaa kuvia (kamera ei tosin ollut mukana edes) kaikista vaiheista, eikä vasta valmiista tuloksesta. Lisäksi olisi ollut farkkujen kannalta imartelevampaa ehkä pestä ne ennen kuvien ottoa. Nyt lörähtäneet ja virttyneet farkut näyttävät aika säälittäviltä, mutta ei anneta sen häiritä. Eihän ^_^?

Homma lähti liikkeelle kuitenkin sillä että mittasin kuinka paljon farkkuja täytyy myös lyhentää, yleensä joudun poikkeuksetta ottamaan ainakin viisi senttiä lahkeesta pois, saati sitten kun kyseessä ovat MissSixtyt (joista joudun poistamaan vähintään 10cm) ja italialainen kokoluokitus. Jesh! Sitten tein vähän sitä ja tätä nuppineuloilla, merkkailin kavennuskohtia ja ratkoin saumoja. Sitten surauttelin vähän saumurilla, leikkelin saksilla, päättelin lankoja ja siirryin tavallisen ompelukoneen pariin. Äitillä on maailman ihanin ompelukone, Husqvarnan ikivanha kone, joka pelittää paremmin kuin nykyajan muovirutjakkeet. BLAAH! Voi sitä varmuuden tunnetta, mikä kunnon koneesta huokuu. (en kuolaa). Anyway, sitten taas vähän nuppineuloja ja taistelua vetoketjujen asettelun kanssa, piilovetskareiden ompelu ei ole vieläkään oikeastaan lempipuuhaani. *katsoo kieroon ja huokaa*

No sitten tässä on lopputulos. Mallista huomaa jo varsin nopeasti, että olen lyhyt, reitevä ja lanteikas, mutta nuukuudessani en halunnut ostaa noita hypetettyjä farkkuleggareita, vaan kavensin nämä "pillifarkut" itselleni todella sukkahousun tiukoiksi. Housujen puolustukseksi täytyy sanoa, että päällä ne vasta saavat muodon.~_^

Sitten vähän lahkeista, eli lahkeiden leveydestä lähti ehkä viitisen senttiä ja nyt ne ovat tosiaan aivan "nuolevat". Rehellisyyden nimissä, toisesta tuli hitusen kapeampi kuin toisesta ja harmittaa, vaikka se ei ulospäin näykään.

Tällä tavalla ne vetoketjut on siis piilotettu, eli eivät näy ihan hirvittävästi, vaikkakin valitsemani vaaleanpunainen lanka kyllä näkyy. Mielestäni vetskareita ei olisi edes tarvinnut piilottaa, mutta teinpähän nyt alkuperäisiä mukaillen.

Oletko sinä projektoinut jotain vastaavankaltaista ja onnistunut suht hyvin?

Muistoja ja kesäfiilistelyä

2009-03-29T23:34:00.003+03:00

Koska en jostain syystä ole vieläkään päässyt nukkumaan, niin päädyin selailemaan vanhoja valokuvia ja eteeni pompsahtikin varsin hauska ja iiihanan kesäinen (talvi lopu jo!!!) kansio ja halusinkin jakaa muutaman foton myös teidän kanssa :)

Tässä on siis "pikku" Maria vuonna -05. Kuten huomata saattaa hiuksista puuttuu pidennykset ja niissä on aivan ihastuttavaa pinkkiä sävyä (what was I thinking?!?) ja nuo kuvat on otettu myös ehkä sellaiset -10kg sitten, oi niitä aikoja...

Kuvat onkin myös otettu lapsuudenkotini pihalla Espoon Laajalahdessa, jossa ehdinkin asua lähes 20 vuotta. Isäni tosin asuu samassa talossa edelleen, jotan onneksi pääsee vielä välillä vierailemaan kotikulmilla. Laajuski 4-ever!!! :D

Viikon biisi

2009-03-29T22:49:00.003+03:00

En yleensä linkittele tänne juurikaan musiikkia, mutta tämä biisi on soinut kuulokkeissani koko viikonlopun ja vaan yksinkertaisesti rokkaa! En myöskään juuri perustanut viimeisimmistä idols-finalisteista, mutta tämän Pihtiputaan pojan kohdalla uskon, että hänestä voisi jopa tullakin jotain suurempaa.

WANTED: Haaremihousut

2009-03-29T22:24:00.003+03:00

Enpäs ole paljon vielä kevään ja kesän must-ostoksia listaillut (jouhtuen siitä ettei toi kylmyys/loskasää näytä loppuvan koskaan!!!), mutta bongattuani nämä kuvat lookbookista, päätin että yksi juttu on ainakin ihan must, eli haaremihousut. Omistan valmiiksi yhdet, jotka ostin viime kesänä Vero Modan aleista, mutta ne ovat pohjemittaiset ja itse haluaisin ainakin myös yhdet täyspitkät. Nyt sitten vaan etsinnät alkakoot ja mulle saa kertoa hyviä vinkkejä, jos joku jostain bongaa. Ginassahan noita nyt näyttäisi olevan, mutta en kuitenkaan halua ihan niin rentoja (siis trikookangasta) jaan jotkut aavistuksen siistimmät. Vilasta bongasin myös yhdet, joita en vielä ehtinyt sovittaa, eli on hyvinkin mahdollista, että ne päätyvät ostoslistalle, jos en muita löydä.

Itse en juurikaan henkseleistä perusta, mutta lämpimien säiden tullessa varmaan yhdistäisin haaremihousut juurikin jonkun simppelin topin kanssa ja miksen myös laittaisi jotain kivaa korua asusteeksi. Myös toisen kuvan tyttö on yhsitänyt pohjemittaisit housunsa mielestäni todella kivasti (pitää ehkä itsekin koittaa) ja tuo kuva muistuttaa mua myös siitä, miten ihana paksu otsis onkaan :) Oon siihen nyt ihan in LOOOVE!

Mutta mitäs mieltä lukijamme ovat haaremihousuista, Hot or Not?

Raikas meikki à la Joanna

2009-03-29T16:00:00.000+03:00

Joskus sitä onnistuu tekemään kiireessä jotain kivaa. Niiden tädin synttäreiden kunniaksi halusin jotain raikasta ja kevyttä kasvoilleni. Lisäksi kiireessä ei oikein voi muuta kuin tehdä parhaansa. Lopputulos oli yllättävän haluttu (siis mitä toivoin).

Näin meikki syntyi:

1. Meikkivoide + sävyttävävoide levitettynä sormin.

2. Irtopuuteri levitettynä suurella siveltimellä, pidän eniten BodyShopin siveltimistä.

3. Kulmakynää ja häivytys, mielestäni vähemmän on enemmän.

4. Liikkuvalle luomelle punertavaa luomiväriä, kulmakarvan alle mintunvihreää ja rajojen häivytys valkoisella.

5. Ripsien taivutus.

6. Ripsiväriä vain yksi kerros, ettei tule liikaa.

7. Poskipunaa poskiluun korkeimpaan kohtaan ja hiukan korvaa kohden suunnaten. 8. Huuliin ennen lähtöä vähän rasvaa ja voilà

käyttämäni tuotteet:

1. poskipuna, The BodyShop

2. luomiväri, Dior

3. kulmakynä, Lumene

4. meikkivoide, M.A.C

5. ripsiväri, MaxFactor

6. irtopuuteri, L'Oréal

7. ripsentaivutin jousella, Anttila 8. kuultovoide, värivoide, Lumene

Vielä hauska kuva kun kurkkaan verhon takaa. Jeah!

Millainen meikki piristää sinun päivääsi? Millainen saa olon tuntumaan täysin nuhjuiselta?

Kylässä Kontulassa 28.3, täti täyttää vuosia!

2009-03-29T14:34:00.005+03:00

Tällä kertaa asuvalinta ei osunut valitettavasti ihan tilanteeseen nähden tarpeeksi juhlavaksi, mutta sitä on turha jälkikäteen harmitella. Pippalot olivat siis Kontulassa ja tätini täytti 50. Pitopaikkana toimi Kontulan Hima Baari, joka oli minulle täysin uusi tuttavuus, kuten Kontulan ostoskeskuskin. Lumipyryssä Espoosta autolla itä-Helsinkiä kohti matkustaminen oli varsin pelottavaa. 02:sta tarkistettu reitti ei paljon auttanut, kun lunta tuli joka suunnasta, edessä ajavat autoilijat vaikuttivat yhtä kauhistuneilta äkillisestä talvesta ja itselläkin oli vain harmaa haju matkan kestosta. Onni oli mukana ja pääsin perille ilman ongelmia, JESH! Itsetunto huipussaan. Baarin löytäminen kestikin sitten kymmenen minuuttia ja paikka löytyi vasta kysyttyäni suuntaa toisesta ravintolasta. Kiitos Kontulan Helmi(?), oli ehkä paikan nimi.

päällä:

2/3 hihainen musta paita, Acne

3/4 hihainen valkoinen paita, H&M

neuletakki, H&M

housut, Tiger of Sweden

Asusteena toimivat omatekemät avainkaulakorut.

Seuraavalla kerralla täytynee selvittää pukukoodi vähän tarkemmin, jottei tule alipukeuduttua ihan näin rankasti. Onneksi jokunen muukin oli hiukan casualimissa vaatteissa. Muistaakseni juhlakalulla pitääkin olla hienommat vaatteet... juuh, etikettikirjan kaivaminen vaatisi liikaa vaivaa joten en lähde tarkistamaan. Kauppareissu näissä vaatteissa oli kyllä huomattavasti miellyttävämpi kuin hepeneissä, ilman huomioon vielä ottaen.

Kylässä Marialla eilen

2009-03-28T17:49:00.005+02:00

Kävin kylässä Marialla ja sen kunniaksi piti vähän laittautua, vaikka Maria tuhahtikin että miksi mua varten? Ehkä ei vain Marian vuoksi vaan itsenikin. Välillä on vain hauska laittaa kivat vaatteet päälle, koska tuntuu siltä. Lisäksi ulkona paistoi NIIN kauniisti aurinko, että oli laitettava päälle uusi ihana ruutuhame. Päätös oli erinomainen ottaen huomioon tämänpäiväisen säätilan. HUOH! Ei ole hamekeli ollenkaan.

Päällä:

neuletakki, H&M

t-paita, Japani

ruutuhame, KappAhl

tyllihame(alla), Indiska

verkkosukkahousut, H&M

korut, omatekemät

ilme, Spontaani (lue, hymyily ei ole paras ilmeeni!)

Miten niin tänään paistoi aurinko?

Joskus tuntuu siltä kuin jokin ihme epeli olisi vääntämässä naamaa, niin ettei se näytä mitenkään hyvältä. ^_^y Tilannetta ei paranna ainakaan Marian mielestä tuo punainen huulipuna. Too bad! Me likes it. Meikki oli tosiaan hyvin yksinkertainen. Mustaa kajalia, ripsaria, vähän puuteria, kulmkynää ja tuo punainen huulipuna.

Tuntuu luonnottomalta itsestä katsoa tätä kuvaa, kun se on peilikuvana, tuntuu että näytän ihan oudolta! En vain voinut laittaa kaikkia kuvia niin että katson samaan suuntaan. Ihan älyvapaita pakkomielteitä. Onko teillä ilmennyt tällaisia oireita?

Kävin hakemassa äsken meille viisi (5) riviä lottoa... Mikko pyysi. Outo ilmiö tuo lottoaminen. *pyörittelee silmiään* Mitäköhän sellaisilla rahoilla tekisi, pohdin ehkä vasta sitten kun minulla todella on voitto tililläni. Hei ja moi! Ehkä laitan vielä juttua tädin 50-vuotisjuhlista, jos jaksan/ehdin/viitsin.

Kaupunginteatterissa Spring Awakeningia katsomassa 25.3

2009-03-27T14:58:00.004+02:00

Täysin älyvapaata meininkiä! Mitä tästä nyt sanoisi, Spring Awakening oli hauska, mutta ei vedä vertoja esimerkiksi Les Miserablesille. Ei se mitään, pätkä oli kevyt ja juoni hauskasti polveileva. Se siitä analyysistä! Olin ystävän kohta 8 kuukautta vanhan lapsen vahtina ennen kaupungille lähtöä, joten tyyli piti suunnitella jo aamuvarhain. Lopputulos oli hyvin arvaamaton ja yksinkertainen. Musta ei ehkä ole SE MUN väri, mutta niin ihanan helposti yhdisteltävä.

Päällä:

toppi, Zara

satiinipaita, H&M

vyö, Gina Tricot

hame, Gina Tricot

sukkahousut, Japani

(Lisäksi kuvasta ilmenemättömät,

neuletakki, Carlings

kengät, Bronx

laukku, Japani

päällystakki, H&M)

yksityiskohtia:

korvakorut, Gina Tricot

rintakoru, Secco

Kesäisen päivän kunniaksi tein oikein kuultavan meikin, ja kuten ilmeistä näkee se aurinko paistoi ihan oikeasti! Tukkakin on muuten vaalennut edellisistä kuvista! Huomasiko kukaan? (ei). Tällaista perhostelua tällä kertaa.

Vanha päivänasu-kuva

2009-03-27T14:00:00.000+02:00

Piitkästä aikaa vääntäydyin koneelle ja päätin, että nyt pitää päivittää koko poissaolonkin edestä. Lupaavaa! (eikö totta?) Alkuun nyt kuitenkin kuvat 12.3 vierailultani Marialle. Halusin jotain vähän värikkäämpää ja tällaista syntyi. Tuo sähkönsininen on vieläkin vähän sillä listalla, että onko väri minua vai ei, vaikka siitä ihan älyttömästi pidänkin.

Päällä:

Neuletakki, Mango

Toppi, Japani

Vyö, Pieces

Housut, CheaoMondayt (muistaakseni)

Huivi, Carlings

Yritin tehdä raikkaan turkoosin meikin, mutta jostain kummasta syystä värit näyttävät aika valjuilta tässä kuvassa. Noh, sellaista sattuu.

Ostoksilla luppoajalla

2009-03-25T21:00:00.001+02:00

En ole kova tyttö shoppailemaan, mutta välillä mopo karkaa käsistä ja jälki on sen mukaista. Saan hillitä itseäni aikamoisesti tällä hetkellä, koska kaikki kaapista vastaan mönkivät tavarat tuntuvat jotenkin niin nähdyiltä. Haluaisin jotain uutta ja tuoretta, tyttömäistä, rusetteja, pitsiä, kukkia ja pastelleja tännepäin. Silti tänään ostoksilla käytyäni, ennen Kaupunginteatterille suuntaamista käväisin pikaisesti Kampissa ja Forumissa. Indiska on ehdoton lempikauppani kaikkine tilpehööreineen ja nyt kovasta tapetilla ollutta KappAhlia piti käydä katsastelemassa ja tuloksellisesti. Tällaisia käytännöllisyyksiä löytyi. JEIJ! Sain uutta tavaraa jo muutenkin ähkyn partaalla voivottelevaan kaappiini. Ihan crazya!

Tämä jakku on paksua puuvillaa ja siinä on juuri minulle sopivia jujuja eli, napit, hauska vetoketju viritelmä, joka vaikuttaa siltä kuin alla olisi vetoketjullinen paita. Puffihihat, naiselliset yksityiskohdat ylipäänsä ja rypytykset. Kuvassa takki näyttää yllättävän muodottomalta, mutta päällä vaate korostaa kauniisti vyötäröä. Yleensä joudun kärvistelemään liian pitkien hihojen kanssa, mutta tässä takissa hihat olivat juuri täydellisen mittaiset.

Ruutuhame, tarvitseeko tästä sen enempää kertoakaan. Ihanan fiftari!

Tämä Indiskan tyllihame on ilmeisesti tarkoitettu ihan sellaisenaan käytettäväksi, mutta minun makuuni hame on hiukan liian alusvaatemainen. Jokainen toki tavallaan, itse olen kaivannut alushametta pidettäväksi siten että helma voi vähän vilkkua päällä olevan hameen alta. Tämä olikin siihen tarkoitukseen erinomainen löyty, vaikkakin alennuksenkin kanssa kyseinen kolttu oli omasta mielestäni ylihinnoiteltu. Samankaltaisen saa tällä hetkellä myös luonnonvalkoisena ja pirteän vihreänä, olen harkinnut luonnonvalkoisen hankintaa... kannattaisikohan?

Luomua vai ei?

2009-03-25T13:23:00.007+02:00

Päätin nyt vihdoin ja viimein tehdä postauksen aiheesta, joka on jo pidemmän aikaa ollut enemmän tai vähemmän pinnalla ja josta myös itselläni on selkeä (ehkäpä muista hyvinkin poikkeava) mielipide. Monet ovat varmaan huomanneet, että nykypäivänä tv-tarjonnasta pursuaa erilaisia muodonmuutos sekä laihdutusohjelmia ja kaunausleikkauksistakin on tullut arkipäivää. Muutenkin tuntuu, että niihin suhtaudutaan nykyään yhtä löyhästi, kuin vaikkapa meikkamiseen/ kampaajalla käyntiin ja ihmiset ovat valmiita tekemään ulkonäkönsä eteen lähes mitä tahansa.

Ja nyt sitten asiaan, sillä itsehän päätin jo reilut kuusi vuotta sitten, että kunhan lähenen 25 ikävuotta (tai hieman sen jälkeen) aion mennä laittamaan itselleni silikonit. Päätös on ja pitää edelleen ja siitä tietävät myös äitini sekä lähimmät ystäväni, joista Joanna (suur kiitos siitä) on jopa lupautunut tukemaan minua leikkauksen aikana. Syy miksi olen tähän päätynyt on puhtaasti se, että mielestäni kroppani on hyvinkin epäsopusuhtainen ja B75-kuppikoko ei yksinkertaisesti näytä hyvälle todella leveän lantion ja muutenkin suurehkon alavartalon seurana. Syynä tähän, että ylä -ja alaosani tuntuvat olevan täysin eriparia saattaa myös vaikuttaa se, että laihdutin teini-iässä todella rajusti (tähän puolestaan liittyy niin henkilökohtaisia syitä, etten niitä ainakaan vielä ole henkisesti valmis paljastamaan) ja tuosta syystä rintojenkin kehitys jäi lähes olemattomaksi.

Olen ottanut rintojen suurennusleikkauksesta vuosien varrella todella paljon selvää, selvittänyt kaikki leikkaukseen liittyvät riskit yms. enkä siis todellakaan lähde tietämättömänä ja "täysin soitellen sotaan". Eräästä vanhemmasta tuttavastani, joka on myös ottanut itselleen implantit on ollut minulle todella suuri apu ja hän on kertonut minulle paljon myös omakohtaisista kokemuksistaan, jotka siis ovat sellaisia, ettei niistä missään voi lukea. Hänen kauttaa sain myös vuosia sitten tietää, että implantit voi laittaa myös rintalihaksen alle, jolloin rinta säilyttää luonnollisen muotonsa (itse en olisi uskonut tuttavani rintoja muodon perusteella implanteiksi) eikä siis anna halpaa pornotähtivaikutelmaa. Tähän leikkaustapaan olen itsekin päätynyt, sillä en halua suurista rinnoista huolimatta näyttää halvalta. Muutenkaan en siis ole mitään himomeijereitä hankkimassa, mutta kyllä tuota "fylliä" on sellaisen muutaman kuppikoon verran tulossa lisää... Tähän haluan myös selventää, että myös pienet rinnat voivat naisella olla todella kauniit, mutta minun ruumiinrakenteeseeni ne vaan eivät sovi.

Itse olen muutenkin aina suhtautunut tosi vapaamieliseti kaikkiin kauneusleikkauksiin (paitsi rasvaimuun, sillä lähes kaikki pystyvät kyllä oikealla ruokavaliolla pysymään kuosissa) ja mielestäni ihmisillä on täysi oikeus muokata itseään juuri niin paljon kuin heitä huvittaa. Kuten jo postauksen alussa totesin kyllähän naiset (ja mikseivät miehetkin) värjäävät hiuksiaan ja meikkaavat sekä muutenkin "koristavat" itseään, niin mikesi sitä siinä samalla voisi muokata kroppaansa/kasvojaan kirurgisin toimenpitein, jos siltä tuntuu. Itsäni ärsyttää myös suunnattomasti kaikki luonnonkauneutta ja luomua hehkuttavat henkilöt, jotka kuitenkin ovat itse aina viimeisen päälle laittautuneita, mutta kuitenkin suunnattomasti halveksivat kauneusleikkauksia. En sano, että luomussa olisi jotain vikaa ja kyllä mullakin niitä meikittömiä päiviä löytyy, mutta kuulun silti vahvasti siihen kategoriaan naisia, jotka tykkäävät näyttää hyvältä tilanteessa kuin tilanteessa.

Halusin tehdä tämän postauksen siksi, koska aihe alkaa pikkuhiljaa olla suhteellisen ajankohtainen omassa elämässäni ja yleensä kaikki kauneusleikkauksia koskevat kirjoitukset ovat olleet harvinaisen negatiivisia. Tähänkin postaukseen ottaisin mielelläni vastaan ajatuksia sekä mielipiteitä (niin puolesta kuin vastaan) ja toivoisinkin aiheen herättävän jokinmoista keskustelua.

En saa mielestä sinua...

2009-03-23T23:36:00.003+02:00

...en saa, en saa. Siis turkiksia! En vaan voi sille mitään, mutta vaikka kevät tekee jo kovaa vauhtia tuloaan (ja tänään satoi lunta!!!), niin tämän kuvan nähtyäni päätin, että mun on vielä jonain päivänä PAKKO saada se täydellinen turkisjakku, maskoi mitä maksoi.

Kyseisen naisen asu on muutenkin aivan täydellisen ihana ja vahvistaa sitä, että mun on pakko hankkia kevääksi myöskin revityt siniset pillit (ehkä uskallan jopa tuunata itse), tappo-korkeat iloisenväriset korkkarit sekä mahdollisesti myös python-laukku. Ja noi on siis varmaan kevään aikana pakko saada, se turkis voisi sentää odottaa ens syksyy.

kuva täältä

Shoes, shoes, shoes!!!

2009-03-23T21:56:00.006+02:00

Nonniin! Nyt sain sitten vihdoin (enää en jaksa edes avautua siitä kuinka kiire mulla on ollut/ kuinka krapulassa makasin koko sunnuntain) ja viimein aikaiseksi tehdä postauksen niistä toissaviikonlopun ostoksista, jotka tosiaan painottuvat lähinnä kenkiin. Matkaan tarttui kohta esittelemieni ihanuuksien lisäksi myös super girly kevättakki H&M Trendiltä, Guessin ihanuus t-paita, sekä simppeli neulemekko ja muutamia bilekuteita... :D Niitä tulettekin sitten luultavasti näkemään joskus asukuvissa, sitten kun taas jaksan aamuisin ennen töihin lähtöä niitä ottaa.
Tässä tulevat kuitenkin uudet kenkärakkauteni, joista ensimmäiset jo pääsivät näytille, kun kävimme viimelauantaina tyttöjen kanssa dinnerillä ja hippaamassa.

Nämä Vagabonbin ihanat nyöriavokkaat pyörivät mielessäni jo viime sesongilla ja nyt kun huomasin, että niitä taas saa, en enää voinut vastustaa kiusausta. Vaikka ihanuuksilla olikin hintaa 85e, niin olin sen nahkaisista kengistä valmis mielihyvin maksamaan ja vielä kun korot ovat niin tukevat, että niillä voi juosta, vaikka ne ovatkin 8cm ei mulla ollut enää mitään syytä jättää näitä kauppaan :D

Olen jo lähes pari vuotta sitten tullut siihen tulokseen, että Converset ovat lähes ainoat tennarit, joista pidän, joten ehkäpä oli jo aikakin ostaa mustien luottotennareitteni seuraksi jotain värikkäämpää. Halusin myös kesää varten ehdottomasti varrettomat versiot, sillä ovathan ne hieman kevyemmät. Viime vuonna ihastuin palavasti limenväriseen versioon, mutta päädyin sitten tietyn pelkistetyn tyylin varjolla ostamaan hieman "klassisemmat" punaiset. Ja näillä oli hintaa 69,90e.

Onkos lukijoillamme muuten jotain suunnitelmia kevään kenkiä varten? Omaan ostoslistaani mahtuu kyllä näiden lisäksi vielä monen monta paria, joista tulen varmasti höpöttelemään lisää :D

En muuten tajua miksi toi helkkarin bloggeri jättää noi kaksi ylintä tekstipalstaa tuolla tavalla?!? Kertokaa joku nero mulle! Ja koska olen nyt ikuisuuden yrittänyt hioa tota, tuloksetta, niin pätin super kettuuntuneena luovuttaa. Ensi kerralla sitten luvassa huolellisempaa jälkeä.

Mä joka päivä töitä teen...

2009-03-18T16:28:00.007+02:00

kuva täältä

Hitsinpimpulat! Mun piti aamulla laittaa postausta päivän asusta, mutta koska tulin eilen kotiin vasta puolen yön jälkeen (pienessä punaviinihiprakassa, kun olin kaverin luona dinnerillä), nukuin sitten aamulla, niin pitkään kuin pystyin, ennen kuin piti raahautua töihin. Viikko on tosiaan super kiireinen, kuten viimeksi mainitsin, mutta päätin nyt kuitenkin tulla huikkailemaan teillekin kuulumisia (mulla on tässä sopivasti kahvitauko meneillään) :) Tänäänkin on koko ilta varattu, enkä osaa sanoa, koska pääsen kotiin (kaverin synttärikahvit), niin varmaan se päivän asu jää sitten laittamatta.

Postausta pitäisi loppuviikosta tulla mm. viime lauantain erittäin kenkäpainotteisista ostoksista sekä mahdollisesti myös jotain ostoslistaa kevään must-jutuista yms. Katsotaan nyt kuitenkin miten kerkeän, kun tuo kalentetri tuppaa tosiaan tursumaan yli äyräiden... Muuten toivottelinkin oikein mukavaa pikku-lauantaita kaikille lukijoille! :) (Toivottavasti ette mun tavoin huku töihin)

Otsis kuosiin

2009-03-16T22:49:00.003+02:00

Heti ensimmäisenä mitä syvimmät pahoitteluni siitä, että olen mystisesti kadonnut reiluksi viikoksi! Flunssasta olen jo lähestulkoon toipunut, mutta lähes kaikki energiani on mennyt uuteen työpaikkaan ja kaiken uuden opetteluun ja useimmiten päivät ovatkin venähtäneet yhdeksän tunnin mittaisiksi. Tänäänkin olin kymmenestä seiskaan duunissa ja sen jälkeen vielä reilun tunnin salilla, että tälläinen aikataulu sitten mulla! Kalenteri on jo koko viikon osalta muutenkin täynnä ja duunin ohella pitäisi myös suunnitella opintoja, treenata, tavata kavereita (joista useita olen nähnyt aivan liian vähän), päivittää blogia sekä jättää myös itselleenkin sitä vapaa-aikaa... Valitettavasti blogi on nyt tässä tilanteessa ollut se, mikä on jäänyt huomiotta, mutta nyt kun töissä alkaa pikkuhiljaa olla selkeämpää, niin eiköhän tämäkin tästä taas useammin päivity, I PROMISE! :)

Ja mennään nyt sitten taas kaiken vuodatuksen jälkeen asiaan. Suureksi ilokseni olin huomannut, että jopa muutamat ihmiset olivat uskaltautuneet kommentoimaan uutta lookiani ja sainkin siitä varsin positiivista palautetta :) Täytyy kyllä myöntää, että olen itsekin varsin tykästynyt otsikseeni ja ajattelinkin nyt kertoa teille miten itse saan sen aamuisin kuosiin (tosin tappokiiressä heitän pari pinniä tms. vaan päähän).

Ennen kuin olin hankkinut itselleni suoristusrautaa oli päivän selvää, etten olisi kyseistä hiusmallia voinut edes hankkia (mulla kun noihin luonnonkiharoihin ei pelkät tökötit tehoa). Jokin aika sitten päädyin vihdoinkin kyseisen kapistuksen ostamaan ja täytyy kyllä myöntää, että kaduttaa etten ollut tehnyt sitä aiemmin, sillä raudan avulla otsis ja muukin tukka pysyy kyllä täydellisesti koko päivän kurissa! Itse päädyin kaverini suosittelemana (sekä Veckorevyn lehden arvostelun perusteella) Braunin Satin Hair Color-rautaan (hinta Anttilassa 69,90€) ja olen ollut siihen todella tyytyväinen. Tosin GHD kyllä houkuttaisi, mutta kyllä tollakin saa tukan kuosiin :)

Ennen suoristusta haluan myös toki suojata hiukset kuumuudelta ja tähän tarkoitukseen sopiikin varsin hyvin Tigin Fashionista Smooth & Shine mönjä. Lämpösuojan lisäksi tuotteella on myös silottava vaikutus ja tigimäisen herkullinen tuoksu :DLopuksi sitten vielä silaus lakkaa päälle, joka viimeistelee pysyvyyden. En ole vieläkään saanut aikaiseksi hankkia joskus vuonna nakki hehkuttamaani Osiksen super vahvaa lakkaa, joten tällä Schwarzkopfin Silhouetella edelleen mennään. Ja tuotteista unohdin kokonaan mainita kiiltosuihkeen, joka ehdottomasti kruunaa lopputuloksen, eli senkin käyttöä suosittelen lämpimästi :)

Pieni, suuri muodonmuutos

2009-03-06T12:01:00.004+02:00

Heippa vaan kaikki! Mulla kävi aivan älyttömän huono tuuri, sillä luulin viime viikonloppuna olevani jo suht terve, mikä mun näkökulmasta tarkoitti radalle lähtöä. Noh, eipä olisi kannattanut, sillä en ole vieläkään toipunut tästä perhanan flunssasta, joka sitten iski uudestaan! Maanantaina ja tiistaina olin töissä, mutta siinä vaiheessa, kun huomasin yskimiselläni (yskin siis oikeasti keuhkot pihalle) ja räkimiselläni vain häiritseväni muita, päätin suosiolla jättäytyä loppuviikoksi saikulle. Nythän sitä sitten vaan "hengataan" ja litkitään reseptiyskänlääkettä, jätte kiva... Mutta sitten varsinaiseen aiheeseen, nimittäin flunssasta huolimatta päätin tehdä itselleni pienen muodonmuutoksen, josta on myös kuvamateriaalia luvassa :) Sain eilen jostain kumman syystä päähänpiston, että haluan otsiksen ja onnekseni rakas mussukkani Joanna osasi sellaisen leikata. Mulla on itseasiassa ollut paksu otsis reilu vuosi sitten (tässäkin tapauksessa yhtiömme kiittää Joannaa), mutta koska hiukseni ovat niin käkkärät luonnostaan, oli niiden laitto yhtä helvettiä. Nyt tämän ongelman on onneksi ratkaissut maanantaina ostettu suoristusrauta ja tämänkin naisen käkkärät pysyvät koko päivän kurissa :D

Itselleni tämä tulee kyllä vaatimaan pientä totuttelua, enkä ole vielä oikein muodostanut mielipidettäni, että olenko innoissani vai en (tosin sanoen pohdin, että näytänkö pikkutytöltä vai en). Kuitenkin sillä asenteella olen liikenteesä, että kyseessähän ovat vain hiukset, jotka kasvavat takas ja saahan ne sitten vedettyä pinneillä ylös, jos alkaa ahdistaa. Joannan mielestä muistutan enemmän tai vähemmän japanilaista ja erään sukulaiseni mukaan, joka mut eilen näki Bratz-nukkea (siis mitä helvettiä?!?) :D

Mutta mitä mieltä ovat lukijamme, teinkö virheen leikatessani otsiksen, vai tuoko se tyyliin vain kivaa vaihtelua?

Beibe, come to mama!

2009-02-26T22:21:00.003+02:00

Mitäpä sitä muotifriikki tekisi sairaslomalla neiljän seinän sisällä, kuin harrastaisi nettishoppailua! Tämä toisaalta koitui myös lieväksi kohtaloksi, sillä sorruin H&M:n sivuilla surffattuani tilaamaan itselleni aivan täydellisen kevättakin, jollaisesta olen haaveillut jo vaikka kuinka pitkään.

Olen tosiaan aikaisemminkin omistanut tälläisen univormutyylisen kevättakin, joka sopi tyyliini aivan täydellisesti, mutta valitettavasti se on käytössä kulahtanut niin pahasti, että nyt oli uuden aika, eikä 39,90e hina tuntunut 100% puuvillaa olevasta kevättakista olevan juuri mitään. Kenellekään ei myöskään tule varmaan yllätyksenä, että valitsin itselleni takista mustan version :D (enhän mä muita värejä juuri käytäkään). Halusin kuitenkin myös esitellä takista tämän vaaleamman version, sillä tästä kuvasta näkee miltä takki näyttää takaa. Onnekseni omistan henkalta muitakin takkeja, joten osasin suht helposti valitan oikean koon, mutta ainoa huono puoli tilauksessani oli se, että ihanuus saapuu kotiin vasta maaliskuun loppupuolella... nyyh. No ehkäpä rakas nahkatakkini voi palvella mua alkukeväästä, ennen tämän murun saapumista.

Back to basic

2009-02-25T22:57:00.003+02:00

Köh, köh, köh. Pahoittelen, että viime postauksestani on niin paljon aikaa, mutta viime päivät ovat kuluneet lähinnä järkyttävän flunssan/ kurkkukivun/ kuumeen kourissa, joten musta ei ole oikein irronnut mitään järkevää. Viikonloppu kuluikin sitten ihanan Vilman (tiedän, että sä luet tätä!!! :D) kanssa radalla ja sunnuntaina leffassa ihmissuhde-juttuja puitaessa, eikä musta olisi silloinkaan mitään irronnut. Tosin tapasin mä kyllä lauantaina yhden aika ihanan... joka sitten ei ollutkaan niin ihana, mutta ei siitä sen enempää.

Eli mennäänpä sitten ihan aiheeseen. Kuten monet ovat varmaan huomanneet, ei meiltä Joannan kanssa ole paljon viikon kuvia irronnut (aiheena voisikin olla kuukauden kuva), mutta kun törmäsin StockholmStreetStyle-sivustolla näihin ihanuuksiin ajattelin, että nyt voisi olla kyseisen postausksen aika. Näiden kahden neitosen tyyli kuvastaa nimittäin juuri sitä ihanan simppeliä linjaa, jota tässä aiemmassa postauksessa kerroinkin popittavani.

Mustaa, nahkaa, farkkua ja muhkeita villa-asusteita, tarvitseeko sitä oikeasti edes mitään muuta?! Ensimmäisen kuvan kohdalla luulin, että kuolaisin näppäimistölle ja toisen kuvan kohdalla olin (lakkia lukuunottamatta), myös täysin myyty.

Tuunattua tavaraa, baskeri ja toppi

2009-02-19T20:00:00.001+02:00

Kuten selväksi on kohta kai käynyt, tykkään runsaudesta ja ehkä vähän överistä määrästä sälää. Tuunaaminen käykin siis mun mielenlaadulle erinomaisesti, varsinkin jos massamuoti sattuu olemaan harvinaisen minimalistista. Välillä sitten taas haluan kokeilla jotain jo kokeiltua ja tehtyä, tällä kertaa rikottu punk-tyylinen toppi.

Näistä lähdettiin ja baskerin innoittajana toimi H&M:n rusetti ja nauhasomisteinen pipo. Päätin muokata oman baskerini myös hiukan naisellisemmaksi. Rikottu toppihan on siis jo niin nähty, mutta miksi maksaisin jo rikkinäisestä vaatteesta senttiäkään, tämä toppi oli saanut roskistuomion Marian kaapista ja no... eiköhän panna koreasti.

JA TA-DAA! Tällaisia näistä tuli. Toppiin käytin pelkkää ratkojaa ja brutaalia "raivoa". Baskerin nauhat ja rusetti ovat kierrätettyjä. Nauhat olen ottanut paitojen ja neuleiden ripustusnaruista, ja rusetti on tehty joskus aikoinaan yhteen toppiin, napista maksoin tuolloin muistaakseni ainakin 3,50 euroa.

Tässä sitten paremmat kuvat yksityiskohdista. Oikeanpuoleinen kuva koostuu kahdesta kuvasta topista, siksi punainen viiva keskellä.

Mitäs pidätte?

Ne surullisen kuuluisat Web-Shoppingit, vihdoinkin!

2009-02-19T19:00:00.000+02:00

Siis jo joskus tammikuun alussa tein tilauksen HM:lle ja se saapuikin jo pari viikkoa sitten, mutta kah! kummaa, en ole ehtinyt siitä lätistä. Kuitenkin, tilaus oli varsin vaatimaton ja yhtä vaatekappaletta lukuunottamatta vaatteet olivat alennuskamaa, eli halvalla lähti... ehkä jonkun mielestä. Hinnat on tuotteissa, koska mitä näistä nyt on sanottavaa, päivänselväähän on, että tilasin asioita jotka miellyttävät. Harmaameleerattu huppari oli ehkä ainut, heräteostos.

Tätä on tuumailtu jo pitkään, valitettavasti koko oli hiukan nafti.. salamalaihtumista odotellessa.

Tuttu ja turvallinen leikkaus, ja ihana väri

Jokaisella itseään kunnioittavalla naisella pitää kai olla yksi satiininen paita, nyt mullakin.

Kesävaate ja ihanat röyhelöt

DIITEILIT tekee vaatteen, ilman niitä ne on tylsiä. Hauska leikkaus, napit, röyhelöt, rusetit, helmet, paljetit, rypytykset jne.

Hyvin epämuodikasta siis, tarkastellessa blogimaailman ihasteluja, mustasta, harmaasta, nahasta, ketjuista tms. Mutta minähän en nyt välitä. Ehkä tämä on jotain kapinaa oman tyylin löytämisen innossa. Palaan luultavasti nuolemaan haavojani ja totean ettei tämäkään toiminut.

TAVALLINEN muotibloggari

2009-02-19T11:05:00.003+02:00

Kun luin Pupulandian Jennin aamuisen postauksen aiheesta pukeutumisen vaikeus, teki myös itseni mieli tarttua aiheeseen, mutta hieman toisesta näkökulmasta. Itselleni varsinainen pukeutuminen ei niinkään tuota paineita, vaan lähinnä se, kuinka tavallinen tyyli mulla oikeastaan on. Eihän kukaan varmaankaan aina ole huippumuodikas (eivät edes ne muodikkaimmat), mutta jos joka päivä pukeutuu ns. tylsästi ja tavallisesti, niin olenko sitten loppupeleissä täysin väärä henkilö pitämään muotiblogia?

Olen huomannut itsestäni myös sen seikan, että eniten ihastusta minussa herättävät hyvin simppelisti ja ns. tavallisesti pukeutuvat ihmiset, jotka eivät yritä tunkea tyyliinsä mitään extraa ja myös tälläisten ihmisten muotiblogeista ammennan vinkkejä omaan pukeutumiseeni. Nämä ihmiset saattavat toki maustaa asujaan pienillä yksityiskohdilla ja juuri sellaiseen haluaisin myös omassa tyylissäni pyrkiä. Toki on niitä henkilöitä, joita en voi kuin ihailla heidän rohkeutensa puolesta pistää päällensä mitä tahansa, välittämättä pätkääkään muiden mielipiteestä. Toki myös mulle tulee joskus (aniharvoin) tuollaisia kausia, mutta eivät ne kuteet nyt niin erikoisia kuitenkaan ole.

Oma tyylini koostuu vaihtelevasti legginsseistä, simppeleistä tunikoista ja neulemekoista, pitkistä neuletakeista, todella kapeista farkuista, sekä korkeavyötäröisistä hameista. Toki kaapista löytyy paljon, paljon muutakin, mutta noita edellä mainuttuja mulla tulee ehdottomasti eniten käytettyä. Olenko sitten vaan tylsä ja tavallinen kaduntallaja, joka tyylillisesti hukkuu muotigurujen joukkoon? Ehkä mä sitten olen, mutta mitä siitä? Tällä hetkellä voin kuitenkin sanoa, että pidän omasta tyylistäni, enkä aio sitä muuttaa. En myöskään usko, että tuntisin oloani kovinkaan kotoisaksi jossai über trendikkäissä kuteissa, vaan näyttäisin niissä ennemmin epävarmalta ääliöltä. Toki mielipiteet muuttuvat jatkuvasti ja ehkäpä mä löydänkin sen oman tyylini joskus miljoonan vuoden kuluttua... Syy miksi valitsin kolmen kyseisen neidon, Ebban, rightnown Louisen sekä Blondinbellan Isabellan kuvat tähän blogiin on se, että tykkään noiden neitojen simppelistä tyylistä ihan älyttömästi. Vaikka he lähes poikkeuksetta pukeutuvat todella tavallisesti, onnituvat he silti mielestäni näyttämään todella tyylikkäiltä ja juuri sellaiseen pyrin myös omassa pukeutumisessani tällä hetkellä. PISTE.

Joanna liittyy tahtovien seuraan

2009-02-18T22:00:00.000+02:00

Harhailin netin ihanassa maailmassa ja bongasin jotain älyttömän kaunista Mochino Cheap & Chic kevät -09 kokoelmasta muuten kokoelma ei ollut mieleeni, mutta muutamat viimeiset iltapuvut olivat vain niin kauniita että oksat pois! Vakuutuin taas siitä, että haluan sitten joskus kaukana tulevaisuudessa, hääpukuuni juuri tällaista pitsiä, väri on luultavasti sitten kyllä erilainen. Mutta voi tätä jumalaisen kaunista kangasta, tällaisen puvun laittaisin kyselemättä kesähäihin, jos sellaiset olisivat tiedossa. Tosin ehkä mallillakin on jotain tekemistä puvun kauneuden kanssa.

Mun tahtomiset on aina vähän tällaisia "vähemmän on enemmän" tyyppisiä, eli tällä hetkellä sekä kevättä ajatellen, että ihan talveakin, haluaisin kunnolliset Cowboy Bootsit, nimenomaan tuollaiset vaaleanruskeat. Tuollainen kettukauluri on ollut mielessä jo tovin, ja se tulee ja menee aika ajoin. Hintaa tuollaisella on vain harmittavasti aika reilusti, joten ehkä joskus tulevaisuudessa mulla voisi olla mahdollisuus sellainen hankkia, tällä hetkellä kassasta ei löydy 500-700 euroa pistettäväksi tuohon. Aiemmissa kuvissa on nähty näitä "romanttisia" hameita ja haluaisinkin jonkin vastaanlaisen, en nyt ehkä juuri tätä yksilöä. Lisäksi tähän romanttiseen kauteeni tarvitsen, tai haluan jonkin röyhelöpaidan, joka on kuitenkin hillitty. Väri saisi olla puuterista vaaleaanpunaiseen ja valkoiseen.

Tänään lukemisesta ei tullut taas mitään, mutta olinpahan ainakin salilla, se on ihan erinomainen syy passata lukeminen. Huomenna sitten taas uudella puhdilla.

Pieni pala luksusta elämään

2009-02-18T21:54:00.010+02:00

Kuolailen lähestulkoon aina tiettyjä merkkituotteita, jotka kyllä loppupeleissä jätän kaupan hyllylle, sillä ei niihin nyt joka päivä ole varaa. Tänään tein kuitenkin poikkeuksen ja suuntasin kaupungille hankkimaan itselleni jotain sellaista kivaa, josta olen haaveillut jo pitkään. Tämän tytön stressi on nimittäin nyt ohi!!! Mulla alkaa työt uudessa ja hyvin palkatussa paikassa heti maaliskuun alussa ja ensi viikolla menenkin jo allekirjoittamaan työsopparin. Sain siis tänään tietää, että mut oli valittu haluamaani hommaan ja olin aivan onnesta soikeana (siis itkin, nauroin, kiljuin ja pompin). Nyt mulla oli myös hyvä syy (josta Visa-kortti tosin ei tykännyt) palkita itseni muutamalla hieman laadukkaammalla ostoksella, jotka nyt tässä esittelenkin.

Snö of Sweden: rannekoru 33e, kaulakoru 33e

Osa teistä saattaa muistaakin, kun tein tossa jokin aika sitten postauksen, jossa popitin Snö of Swedenin koruja, ja tosta postauksesta asti on mieleni tehnyt hankkia joku kiva ranne- ja kaulakoru kyseiseltä merkiltä. Ensialkuun olisin halunnut ostaa sekä ranne -että kaulakorun samasta sarjasta ja rakastuinkin välittömästi suhteellisen paksuun vaaleanpuneiseen helmirannekoruun, mutta valitettavasti en tykkää pitää kaulallani yhtä massiivisia koruja (kaulakoru olisi ollut siis yhtä paksu). Tästä syystä päädyinkin simppeliin hopeiseen ketjuun, josta roikkuu kolme eriväristä kiveä ja yksi niistä olikin sopivasti rannekoruun sopiva vaaleanpunainen :)

Guess: laukku 160e

Sitten voidaankin siirtyä siihen varsinaiseen rakkauteen, jota olen varmaankin käynyt kuolailemassa sen ilmestymisestä asti! Kyseessä on siis kokonaan musta Guessin logo-laukku (valottunut kuva ei anna rakkaudelle oikeutta), kiiltävillä yksityiskohdilla ja hopeisilla soljilla. Toinen erittäin usein blogissakin kuvattu Guessin laukkuni palvelee myös toki uskollisesti, mutta halusin sen rinnalle ehdottomasti jotain kokonaan mustaa (vielä ei kuitenkaan ole sen Mulberryn aika). Tämä laukku tulee kyllä varmasti myös vielä vierailemaan blogissa useaan otteeseen ja se pääseekin kilpailemaan sijasta suosikkilaukkujeni keskuudessa. Mulla kävi muuten älyttömän hyvä tuuri, kun hankin molemmat ostokseni Stockalta, sillä helmikuussa kanta-asiakkaat saavat -10e pois, jokaisesta 50e ylittävästä ostoksesta (kotiin tuli siis viisi tälläistä etuseteliä), joten laukun hinnasta rapsahtikin pois jopa 30e ja koruista lähti sitten kymppi :D WUHUU!

Koti-Maria

2009-02-17T22:43:00.003+02:00

Päätin kaikesta stressistä huolimatta jatkaa postailua, sillä puhuttuani tänään rakkaan "isosiskoni" (jotta kaikille tulisi nyt selväksi, siis Joannan) sekä erään toisen ystäväni kanssa, tajusin, etten voi vain jäädä paikalleni makaamaan ja märehtimään. Tai no, toki voin mutta eipä siinäkään varmaan mitään järkeä olisi. Kyllä ne asiat sitten tavalla tai toisella ratkeaa... ja parempi vaan, etten koko ajan mieti niitä stressaavia asioita, kun eivät ne miettimällä siitä kuitenkaan mihinkään muutu. Sain tänään itsestäni jopa sen verran irti, että raahasin itseni Esporttiin spinning-tunnille ja coreen ja kyllähän sen hikitreenin jälkeen olo oli mitä mahtavin! :)

Mutta joo, jos vaikka menisin nyt siihen aiheeseen. Eli aloin tänään mietiskellä, että varmaankin 99% ihmisitä (ellei jopa enemmän) omistaa tietynlaisen koti-lookin, jossa ei mennä lähikauppaa pidemmälle. Itse ainakin väistämättä aina vaihdan vaatteet töistä/luennolta/kaupungilta tullesseni, sillä en yksinkertaisesti jaksa hengata kotosalla tiukat farkut tms. jalassa. En muutenkaan tykkää kuluttaa ns. hienoja vaatteita kotona hengaamiseen, sillä onnistuisin kuitenkin vaan sotkemaan ne esim. kokatessani. Mielestäni kotona tulee muutenkin hengata mukavissa ja rennoissa kuteissa, sillä ainakin itselleni rennot kuteet tuovat myös rennon fiiliksen (kertokaa ihmeessä jos joku on eri mieltä).

No miltä se koti-Maria sitten näyttää? Tota on aika vaikea määritellä, koska asu vaihetelee aika paljon esim. lämpötilan mukaan ja toki sen, mitä vaatteita juuri sillä hetkellä sattuu olemaan puhtaana. Tossa nyt kuitenkin pari kuvaa viime sunnuntaisesta koti-lookista, joissa mulla sattuukin itseasiassa olemaan päällä yksi lemppareistani :)

mustat veluurihousut & huppari: Juicy Couture

printti t-paita: H&M

pokat: Miss Sixty

Penkoessani tänään läpi noita sunnuntain fotoja huomasin, että olin taas todella kauniisti päättänyt ilmeillä kameralle (joo, se on jo nähty!) En muuten yleensä sunnuntaisin käytä ollenkaan meikkiä, ellen sitten lähde jonnekin lähikauppaa kauemmas ja viime sunnuntaina olinkin yhden frendin kanssa kahvittelemassa. Ja rillit on päässä siksi, että sunnuntain ohjelmani koostuu yleensä (krapulan potemisen lisäksi) vain netissä surffailusta, lukemisesta ja telkun katselusta... ai niin ja mässäilystä! :P

Nyt kun muuten mietin jälkeenpäin, niin olikohan tässsä postauksessa nyt mitään järkeä :D Noh, kertokaahan te rakkaat lukijat, millaisissa vaatteissa teidät voi kotioloista bongata?

Paskan jauhantaa ja pikkuostoksia

2009-02-17T16:00:00.002+02:00

Sosiaalinen elämäni on ollut reilut kaksi viikkoa melkein kokonaan tauolla. En ole käynyt juuri muualla kuin ruokakaupassa ja sielläkin tukka likaisena ja pärstä meikittömänä. Eilen olikin siis aika karistaa pölyt harteilta ja sosialisoitua hiukan, eli näin Mariaa. Sen kunniaksi päätin vähän ehostaa itseäni ja miettiä pukeutumista kahta minuuttia pidempään. Lisäksi ostostelin jopa kahteen otteeseen ensin Marian kanssa ja sitten illalla Mikkoa odotellessa Suomalaisessa kirjakaupassa.

Ensin muutama herku, jotka hankin Marian kanssa. Gina Tricotin "erikoinen" vyö 17,90 ja H&M:n tylliröyhelöhame 19,90, jota olen harkinnut jo n. pari vuotta sitten. Nyt tosiaan sattui sopiva väri ja materiaali kohdalle. GT:n vyö oli aika heräteostos ja teki vaikutuksen korsettimaisuudellaan, ehkä siksi koska olen niin lyhyt, niin tämä on enemmän sitä minulle kuin TOSI leveä vyö. Lisäksi vyössä on hauska vetoketju edessä, jolla se siis suljetaan, (daa-a!). The Tokio Look Book 20,00 on suomalaisen reissulta, samoin kuin Marie Clairekin 6,60. Sain Tehyltä liittymislahjana suomalaisen lahjakortin ja päätin käyttää sen näihin. Alunperin tarkoitukseni oli ostaa MaxFactoryn huulipuna, mutta 10,20 tuntui liian kalliilta hinnalta huulipunalle, syönhän siitä kuitenkin tahattomasti suuren osan (tutkimustietoa o_O!). Päädyin tähän Rimmelin (Anttila) lähes samanväriseen ihanaan vaaleanpunaiseen, joka oli hiukan huokeampi eli "vain" 6,20. Vaikuttaa kuitenkin ihan hyvältä ostokselta, levittyy kauniisti ja kosteuttaa samalla, tai ainakin huuleni olivat yllättävän pehmeät käytön jälkeen.

Tällainen tukka ja meikki syntyi ennen lähtöä. Tukkakin alkaa näyttää hiukan paremmalta armottoman hopeashampoopesun ja violetin vaahtosävytteen ansiosta. "Ei keltaisille ja punertaville raidoille!" Päällä oli sitten: tummanharmaat sukkahousut, H&M farkkuhame, ZIP neuletakki, Carlings vaaleanpunainen toppi, Mango valkoinen toppi(alla), Sally's

Kuten pukeutumisestani on lähiaikoina huomannut, olen löytänyt vaaleanpunaisen ja pastellit uudelleen. Pienet sille ja onneksi ollaan menossa kevättä kohti, niin voi jopa hyvällä omalla tunnolla käyttää noita ihanaisia vaaleita sävyjä, jotka luultavasti sopivatkin mustaa paremmin minulle.

Stressi syö naista

2009-02-16T23:01:00.002+02:00

Monet teistä ovatkin varmaan jo ehtineet lukea Joannan postauksen, jossa hän avoimesti kertoo tämän hetkisistä fiiliksistään ja siitä kuinka energiaa ei yksinkertaisesti tunnu riittävän mihinkään. Noh, vähän saman suuntaisia fiilliksiä käydään läpi myös täällä Marian pikku yksiössä, jossa tällä hetkellä majailee niin stressaantunut nainen ettei mitään rajaa! Mulla tosin tuo stressi rajoittuu oikeastaan ainoastaan yhteen tekijään, nimittäin työhön. Henkisesti olen ollut lähestulkoon koko kuukauden enemmän tai vähemmän loppu, eikä voimia riitä tekemään edes niitä asioita, joita niin kovin muuten rakastan, esim. urheilu/liikunta.

Tässä vaiheessa en kuitenkaan jaksa/halua paneutua aiheeseen sen enempää, sillä se oikeastaan tuottaa mulle vaan enemmän pahaa mieltä ja ahdistusta ja jos kaikki menee hyvin (mitä toivon koko sydämestäni) ovat asiat jo muutaman päivän sisään kunnossa... Halusin kaikesta huolimatta tehdä aiheesta lyhyen postauksen, jotta lukijamme ovat edes hiukan perillä siitä, miksi postaustahti tulee luultavasti ainakin vielä hetken aikaa olemaan suht hiljainen. Olisihan mulla vaikka mitä aiheita tuolla pään sisällä, mutta nyt ei vaan yksinkertaisesti riitä energia... :(

kuva http://www.otrcat.com/z/woman-screaming.jpg

Että mun sitten nyt tekisikin vaan mieli huutaa ja riehua aivan hulluna! (noh tuskimpa se kuitenkaan auttais, lähinnä vaan naapurit suuttuis...)

Tammikuun Tokio-Streetstyle poiminnat

2009-02-16T20:00:00.000+02:00

Poimin tammikuun tyyleistä miellyttävimmät tapaukset Tokio StreetStylen sivuilta. Tyttömäisyys on vain mielestäni niin ihanaa ja kaunista. Hameita ja mekkoja, mahdollisimman paljon. Lisäksi oli pakko tehdä tunnustus, kuolailen noita Cowboy-bootseja vieläkin... ehkä joskus sitten, ellei jollain roiku sattumalta kamelinväriset koon 37 bootsit käyttämättömänä kotona. Pitänee mennä huuto.nettiin katselemaan, jos vaikka lykästäisi.

Mikä tyyleistä miellyttää eniten silmää? Minua luultavasti alarivin vasemmalta ensimmäinen, harmaalla lyhyellä hameella ja mustalla päähineellä somistettu neitonen.

Viikon kohokohdat

2009-02-15T19:41:00.002+02:00

Ystävänpäivälahjat mulle (Mymmeli) ja Mikolle (Nipsu), anoppiehdokkaalta. Oltiin lisäksi pe-su mökillä ja sunnuntaina lounaan jälkeen juotiin jälkkärikaakaot terassilla pakkasessa.

Sain lähetettyä hakulomakkeita varten tarvittavat liitteet.

Saattaa sisältää kohtauksia, jotka ovat haitallisia alle 18-vuotiaille

2009-02-15T19:10:00.004+02:00

Noin vuosi sitten minusta alkoi tuntua rankasti siltä, että en jaksa tehdä asioita enää samalla sykkeellä kuin muutama vuosi sitten. Asiat jäivät hoitamatta ja unohtelin asioita ihan järjettömästi. Syytin oireista e-pillereitä, joita olin käyttänyt, koska osallistuin erään lääkkeen koe-ryhmään. Nyt jälkikäteen voin melko varmasti sanoa, lopetettuani siis e-pillereiden syömisen joulukuussa 2008, että syynä eivät olleet yksinomaan ehkäisyvalmisteet. Kuin salamana kirkkaalta taivaalta, nähtyäni Eekin näytelmän musta/tuntuu, tajusin että vika olikin minussa.

Suurin osa ystävistäni tietää että olen äärimmäisen täydellisyyteen pyrkivä ja ainaisessa liikkeessä oleva yksilö. En voi pysähtyä, koska silloin minusta tuntuu että olen laiska ja aikaansaamaton. Toisin sanoen, en voi olla rauhassa tuntematta syyllisyyttä. Mitä sitten tulee siihen tosiasiaan, etten tule luultavasti ikinä olemaan tyytyväinen omaan itseeni, kiitos yhden pienen teini-iän ja ihmisen, jolta ei saanut koskaan oikeita sydämellisiä kehuja. Jos joku kuvittelee, että minä osaan kehua niin veikkaus menee hyvin pahasti metsään. Jotenkin tuntuu teennäiseltä kehua esimerkiksi ihmisten hyvää ulkonäköä tms. en vain siis uskalla kai?

Miltä sitten tuntuu olla minä ja millaisia minun suhteettoman järjettömät mielikuvani itsestäni ja tulevaisuudestani ovat.

No, aloitetaanpa vaikka siitä mitä haluaisin oikesti olla. Aikuisten oikeasti haluaisin olla elokuvamaskeeraaja jenkeissä, siis teatterimaskeeraaja. Tiedän että olisin siinä hyvä, mutta en voi uskoa (tämä johtuu itsekriittisyydestä) olevani siinä erinomainen, luultavasti kuitenkin olisin. Tämä taas johtuu siitä intohimosta, jolla yleensä asioihin ryhdyn. Mutta koska olen järkevä, kuten olen vanhemmiltani oppinut, niin panostan johonkin muuhun, eli haen hammaslääketieteelliseen tiedekuntaan. Edellinen lause ei tarkoita sitä, että vanhempani olisivat millään tasolla pakottaneet minua uravalintaani, vaan lähinnä "ohjanneet" minua siihen suuntaan, eikä ettenkö itsekin haluaisi lääketieteellistä uraa. Kerrottakoon se tosiasia, ettei kumpikaan vanhemmistani ole opiskellut yliopisto-/korkeakouluasteella, lisäksi äitini ei ole edes kirjoittanut ylioppilaaksi. Kuitenkin, tulevaisuuden urani ei ole se unelma-ammatti, vaan ammatti joka käytännön syistä soveltuisi minulle, koska olen näppäräsorminen ja tulen erinomaisesti erilaisten ihmisten kanssa toimeen.

Sitten... ne muut Joanna haluaa olla täydellinen, tyttöystävä, ystävä, miniä, tytär, tyttärentytär, isosisko, serkku, askartelija, helmitöiden tekijä, omplija, opiskelija, ruoanlaittaja, sisustaja, siivooja, lastenhoitaja, pukeutuja, kuski, tietokoneen käyttäjä, (nykyään) bloggaaja, vartaloltaan ja painoltaan, tehokkuudeltaan, iholtaan, hiuksiltaan ja kaikkea muuta mihin ikinä ryhdynkään. mikään muu kuin täydellinen tai erinomainen ei riitä, vaikka osaan suurta osaa yllämainituista ihan keskiverrosti, se ei tunnu riittävän.

Ja tässä on syy tämän hetkiseen ongelmaani, kaikki tuntuu valuvan otteestani, enkä tunne iloa minkään asian tekemisestä. Mikään tekemäni asia ei palkitse, koska tunnen niin järjetöntä riittämättömyyttä ja kykenemättömyyttä kaikista asioista. Rehellisyyden nimissä lukemisesta ei ole tullut hienoista suunnitelmista riippumatta yhtään mitään kolmeen viikkoon. En vain ole saanut juuri mitään aikaiseksi. Tämäkin voi toki johtua täysin epärealistisista lukusuunnitelmista "Joo, mä ajattelin lukea ton Galenoksen parissa päivässä, kun mun lukutahti on n. 40 sivua tunnissa." "Miten niin kova tahti, joo kyllä siinä silti jotain oppii..." JEAH RIGHT! Lopun voittekin luultavasti arvata, ellei teiltä puutu rationaalisuutta ja rivienvälistä luvun taito (jota tässä vaaditaan hyvin vähän).

Loppujen lopuksi siis, rehellisyyden nimissä lääkäri kertoisi minulle luultavasti että olen uupunut ja ehkä jopa, että kärsin keskivaikeasta masennuksesta. Kerron tämän siksi, jotta joku teistä ymmärtäisi ajoittaisen jäätymiseni postailun suhteen.

Onko kenelläkään samansuuntaisia kokemuksia?